Seurakuntavaalien äänestysprosentiksi jäi vaivaiset 14,4. Kirkon asiantuntijoiden mukaan kyseessä oli kuitenkin odotettu tulos.
Katso videolta koko keskustelu seurakuntavaaleista.
Seurakuntavaalit eivät juuri houkutelleet suomalaisia vaaliuurnille, vaikka kirkolla on hallussaan miljardiomistus.
– Tämä oli torjuntavoitto. Esimerkiksi Helsingin kohdalla ajattelen, että se oli 32 800 äänestäjää, jotka edes vaivautuivat uurnille. Kenties tämä kertoo siitä, että loppujen lopuksi suomalaiset ovat tyytyväisiä kirkkoon, toteaa Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala Huomenta Suomen keskustelussa.
Kirkkohallituksen kampanjapäällikkö Hanna Piira myötäilee Kanalaa.
– Tämä oli varsin realistinen määrä seurakuntavaaleissa, mutta alhainenhan se on.
Suuri osa luovutti päätäntävallan pienelle joukolle
Äänestysprosentti oli asiantuntijoiden mukaan realistinen ja odotettu, mutta tyytyväisiä siihen ei silti olla.
– Suomalaisista 70 prosenttia kuuluu kirkkoon, heistä suurin osa nyt luovutti päätäntävallan pienelle porukalle, toteaa kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.
– Jos valitut ovat esimerkiksi erityisen konservatiivisia, on kirkon toiminta juuri sellaista, kuin ne tehtäviin valitut henkilöt linjaavat, hän jatkaa.
Ennätyksellisen paljon sopuvaaleja
Sopuvaaleja käytiin tänä vuonna aikaisempaa enemmän. Jopa 50 seurakunnan kohdalla valittavia luottamushenkilöitä oli juuri saman verran, kuin ehdolle asettautuneita.
– Tästä näkyy, että ehdokkaiden määrä on vähentynyt edellisistä vaaleista, kertoo Salminen.
Ehdokasmäärän vähentymisestä huolimatta ehdolla olleiden arvomaailma on asiantuntijoiden mukaan siirtynyt hiukan liberaalimpaan suuntaan. Esimerkiksi samansuokupuolisten vihkiminen on puhututtanut monia seurakuntia.
– Vaalikoneen perusteella 46 prosenttia ehdokkaista oli sitä mieltä, että samaa sukupuolta olevat voisi vihkiä kirkon tiloissa. Jos lukua vertaa tällä hetkellä olevien luottamushenkilöiden mielipiteeseen asiasta, on määrä huomattavasti suurempi, Salminen toteaa.