”Mikkolan veri tulee huutamaan verta eikä mikään sovittelu enää ole onnistuva”, kirjoitti Juhani Aho sisällissodan aikaiseen päiväkirjaansa. Turkulaisen kansanedustajan Antti Mikkolan murha Helsingissä 1. helmikuuta 1918 oli kuohuttava murha, joka osaltaan vaikutti myös valkoisen terrorin julmuuteen.
Nuorsuomalaisesta puolueesta eduskuntaan valittu 48-vuotias lakimies oli perustanut vuonna 1905 Turun Sanomat. Sosialisteilta hän sai syksyllä 1917 lempinimen ”Sota-Antti”, kun hän vaati myrskyisissä eduskuntakeskusteluissa armeijan ja poliisilaitoksen perustamista Suomeen.
Tsaarinvallan kukistuttua aiemmin keväällä järjestysvaltaa ei ollut, mikä johti punakaartien ja suojelukuntien perustamiseen.
Professori Jaakko Paavolainen kirjoitti 1960-luvulla, että Mikkolan murhaan syyllistyneet tiedettiin, mutta heitä ei koskaan rangaistu. Tämä ei itse asiassa pidä täysin paikkaansa.
Osassa lähteistä – esimerkiksi Suomen kansallisbiografiassa – Mikkolan ampumispaikaksi mainitaan Töölönlahden jää, mutta tällekään ei tukea vanhoista asiakirjoista löydy. Pikemminkin päinvastoin.
Tässä jutussa käydään läpi tapahtumat niin tarkasti kuin ne löytyneiden arkistolähteiden perusteella on mahdollista. Keskeisin lähde on Kansallisarkistossa oleva murhan esitutkinta-aineisto. Mikkolan murhaa käsiteltiin Helsingin raastuvanoikeudessa 1922-23. Tiedotusvälineet seurasivat juttua tiiviisti.