Selvitys saamelaisten maaoikeuksista julkistettiin

Oikeustieteen tohtori Juhani Wirilanderin tänään julkistettu selvitys saamelaisten kotiseutualueen maaoikeuksista vahvistaa käsitystä, ettei alueen valtionmaiden omistukseen ole tarvetta jatkossakaan puuttua, oikeusministeri Johannes Koskinen arvioi. Ratkaisut haetaan jatkossa vahvistamalla alueen asukkaiden käyttö- ja hallintaoikeuksia.

Myös Wirilander uskoo, että kiisteltyjä omistussuhteita olisi varsin vaikea muuttaa. Valtion hallussa on noin 90 prosenttia Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan kattavasta saamelaisalueesta.

Oikeusministeriön toimeksiannosta tekemässään selvityksessä Wirilander on kuitenkin löytänyt näyttöjä, että lapinkylien saamelaisperheillä oli vielä 1700-luvulla valtiovallan tunnustama omistusoikeus maihin, joita käytettiin perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen. Lapinkyläjärjestelmä kattoi aikanaan käytännössä koko Kalotin. Sen sijaan riidatonta näyttöä ei ole kylän kollektiivisesta omistuksesta käyttämiinsä alueisiin.

Keskustelu jatkuu


Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio katsoi historiallisesti merkittäväksi, että asiantuntijaselvityksessä ja ensimmäisen kerran ministeritasolla tunnustetaan, että saamelaisilla on ollut omistusoikeutta. Aikion mukaan asiasta on syytä puhua jatkossakin muun muassa tarkentamalla edelleen tutkimusta.

Myös Wirilander toivoi, että myöhemmin edettäisiin vielä perusteelliseen arkistotutkimukseen.

-Ensi näkemällä selvityksessä on löydetty näyttöä siitä, että saamelaisilla oli omistusta muistuttava oikeus ainakin kalastuspaikkoihin ja muihin erityiseen käyttöön otettuihin alueisiin. Tämä oikeus on kuitenkin ollut nimenomaan lappalaisuuteen, ei kiinteistöomistukseen perustuvaa, Koskinen luonnehti.

Jatkossa haetaankin käyttö- ja hallintaoikeuksien vahvistamiseen perustuvaa mallia, jolla omistukseen muodollisesti puuttumatta voidaan turvata alkuperäiskansan oikeudet kehittää kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan, Koskinen kertoi.

Koskinen nosti esiin etenkin kolttien aseman. Sodan jaloista pakkomuuttoon joutuneiden kolttien nautintaoikeuksia käyttämiinsä alueisiin ei lain tasolla ole riittävästi turvattu.

ILO-sopimus painaa taustalla

Asiantuntijaselvityksiä Ylä-Lapin maiden kiistellyistä omistussuhteista on tehty varsin vähän. Tuore lausunto onkin paljolti tukipilari Lapin maaherran Hannele Pokan johtamalla toimikunnalle, joka hakee parhaillaan ratkaisua saamelaisalueen valtion maiden käyttöoikeuksiin. Toimikunnan esityksen on määrä valmistua syksyn aikana.

Taustalla on Suomen halu vahvistaa kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimus. Maaoikeudet ovat kuitenkin vielä liian levällään, jotta asiakirja voitaisiin ratifioida.

Kertoessaan Pokan toimikunnan asettamisesta vajaa vuosi sitten oikeusministeri Koskinen toivoi, että hallituksen esitys sopimuksen ratifioinnista valmistuisi vuonna 2002.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat