Maantieteellinen ja sosioekonominen eriytyminen näkyy hyvinvointialueiden välillä ja niiden sisällä.
Lähes kaikkien hyvinvointialueiden ensimmäisen toimintavuoden tulokset jäivät merkittävän alijäämäisiksi. Tämä selviää sosiaali- ja terveysministeriön laatimasta valtakunnallisesta selvityksestä.
Lisäksi kaikki hyvinvointialueet kertoivat selvityksen mukaan ylipäänsä taloudellisista vaikeuksista.
Hyvinvointialueet, Helsinki ja Hus-yhtymä ovat vastanneet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä viime vuoden alusta lähtien.
Hyvinvointialueiden välillä ja niiden sisällä näkyy selvityksen mukaan maantieteellinen ja sosioekonominen eriytyminen. Verrattuna aiempaan kuntapohjaiseen malliin tilanne nousee hyvinvointialuepohjaisessa mallissa selkeämmin esille, kun lähes koko hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta.
Kuitenkin johtopäätösten tekeminen yksittäisen hyvinvointialueen rahoituksen riittävyydestä tai riittämättömyydestä on selvityksen mukaan ennenaikaista.
Arviointia varten on kehitettävä tietopohjaa hyvinvointialueiden toiminnasta ja taloudesta.
Selvityksessä ehdotetaan muun muassa, että hallitusohjelman ja kansallisen palvelureformin tavoitteiden pohjalta täsmennetyt valtakunnalliset sote-tavoitteet otetaan hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelun pohjaksi.
Hyvinvointialueiden nopeutetun uudistumisen kannalta olisi selvityksen mukaan välttämätöntä toteuttaa kansallinen palvelureformi.
Se tukisi uudenlaisia päätöksiä ja ratkaisuja palvelujen ja palvelurakenteiden uudistamiseksi hyvinvointialueilla sekä määrätietoisempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista, selvityksessä sanotaan.