Suomeen kaivataan tutkimustietoa, joka kertoisi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvoinnista.
Setan nuorisotyön koordinaattori Anders Huldén kouluttaa työssään muun muassa kouluterveydenhoitajia ja tapaa nuoria kouluissa ja nuorisotiloissa.
– Yritän pitää silmällä, että mitä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville nuorille kuuluu, Huldén sanoo.
Mitä heille sitten kuuluu? Aiheesta on vaikeaa antaa kattavaa yleiskuvaa.
– Joillekin kuuluu oikein hyvää, on hyvät suhteet perheeseen ja ystäviin, myönteinen minäkuva ja usko omiin yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Toisille on taas huomattavasti vaikeampaa löytää arvostusta sekä ympäristöltään että omalta itseltään. Yleensä sukupuolivähemmistöön kuuluminen tuo mukanaan enemmän haasteita kuin seksuaalivähemmistöön kuuluminen, seksuaalivähemmistöistä kun on jo pidemmän aikaa keskusteltu, Huldén kuvaa.
– Suomesta puuttuu sellaista tutkimustietoa, joka kertoisi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvoinnista.


