Brexit-käänteiden seuraaminen on työlästä, sillä vaikka asiat eivät tunnu etenevän, koko ajan tapahtuu jotakin. STT kokosi vastauksia kysymyksiin sekä lauantaista että tulevista päivistä.
Miksi lauantai oli superlauantai?
Brittiparlamentin alahuone kokoontui ensimmäiseen lauantai-istuntoonsa sitten vuoden 1982 Falklandin sodan. Lauantai-istunto on niin poikkeuksellinen, että sekä pääministeri Boris Johnson että oppositiojohtaja, työväenpuolueen Jeremy Corbyn kiittivät alahuonetta työntekijöineen paikalle saapumisesta viikonloppunakin. Johnson harmitteli, että ylimääräisen istunnon vuoksi hän ei voinut katsoa kokonaan Englannin rugbyjoukkueen puolivälierää Australiaa vastaan (ja onnitteli joukkuetta 40–16-voitosta kesken istunnon).
Mistä piti äänestää?
Superlauantain huipennuksen piti olla äänestys Johnsonin neuvottelemasta ja EU-johtajien hyväksymästä brexit-sopimuksesta. Sopimus ei toki ole ainoa laatuaan, kuten ei myöskään olisi ollut äänestys: Johnsonin edeltäjän Theresa Mayn sopimusluonnos meni nurin alahuoneessa peräti kolmeen otteeseen. Erot Johnsonin ja Mayn sopimusten välillä ovat melko pieniä, mutta Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisen rajan valvonta oli Johnsonin paperissa ratkaistu eri tavalla.
Johnsonin olisi pitänyt saada sopimuksen puolelle itsensä lisäksi 319 kansanedustajaa, jotta se olisi tullut hyväksytyksi. Läpimenoa spekuloitiin etukäteen brittimediassa laajalti, sillä ratkaisun ajateltiin olevan kiinni vain muutamasta äänestä.
Mistä lopulta äänestettiin?
Ennen Johnsonin sopimuksesta äänestämistä alahuoneen puhemies John Bercow pani äänestykseen muutosehdotuksen, joka teki sopimusäänestyksestä turhan. Kansanedustaja Oliver Letwinin nimeä kantavan aloitteen mukaan erosopimuksesta voidaan äänestää parlamentissa vasta sen toimeenpanoa koskevan lainsäädännön valmistuttua. Alahuone hyväksyi ehdotuksen äänin 322–306.
Mitä pääministeri Johnson teki?
Johnson ilmoitti siirtävänsä äänestystä sopimuksestaan seuraavalle viikolle. Lisäksi hänen oli ryhdyttävä kirjoittamaan kirjettä EU:lle, sillä laki edellytti pääministeriä pyytämään lisäaikaa erolle, jos sopimusta ei ole hyväksytty lokakuun 19. päivään mennessä.
Johnson noudatti lain kirjainta kirjeellä, jossa hän pyytää lykkäystä. Kirjeessä ei kuitenkaan ole pääministerin allekirjoitusta.
Miksei hän allekirjoittanut lykkäysanomusta?
Johnson on aiemmin sanonut olevansa mieluummin "kuolleena ojassa" kuin pyytävänsä EU:lta lisäaikaa. Kirjeen kirjoittaminen ei siis ollut hänelle uransa hohdokkain hetki.
Toisen EU:lle lähettämänsä kirjeen Johnson sen sijaan allekirjoitti. Siinä hän sanoo pitävänsä brexitin lykkäämistä virheenä ja pahoittelee, että EU-johtajat joutuvat yhä käyttämään aikaansa brexitin parissa.
Mitä EU nyt tekee?
EU:n puolelta tilanne on vielä täysin auki. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kertoi lauantai-iltana Twitterissä vastaanottaneensa lykkäysanomuksen. Hän kertoi lisäksi keskustelevansa seuraavaksi EU-johtajien kanssa pyyntöön reagoinnista.
EU:n jäljelle jäävien 27 maan edustajat keskustelivat brexitistä lyhyesti sunnuntaina aamulla Brysselissä. Kokous oli kutsuttu koolle jo ennen Britannian lähettämää lisäaikapyyntöä, eikä asiaan tullut lisävalaistusta. Lisäaikapyynnön sijaan kokouksessa käsiteltiin Britannian erosopimuksen ratifiointia EU:n puolelta. EU pyrkii viemään eroprosessia omalta puoleltaan eteenpäin sen verran kuin mahdollista Britannian käänteistä riippumatta.
Lykkäysanomukseen reagoiminen ja EU-johtajien näkemysten kokoaminen voivat mediatietojen mukaan kestää useita päiviä. EU:n on myös kerrottu kehottaneen Britanniaa avaamaan suunnitelmiaan mahdollisimman vauhdikkaasti, jotta päätöksiä voidaan tehdä.
Milloin brexit sitten tapahtuu?
Teoriassa määräpäivä on edelleen lokakuun 31. päivä, sillä lisäajasta ei ole toistaiseksi sovittu. Lopullinen päivä riippuu siitä, miten lauantain käänteisiin reagoidaan niin EU:ssa kuin Britanniassakin. Käytännössä näyttää yhä todennäköisemmältä, että brexit-päivä lykkääntyy jälleen.
Voiko ero vielä peruuntua?
Kaikki on vielä mahdollista. Vaatimukset toisesta kansanäänestyksestä eivät ole hiljenneet, ja superlauantaina Lontoossa kulki valtava mielenosoitus, jonka osallistujat vaativat uutta kansanäänestystä – ja EU:ssa pysymistä yhdeksi vaihtoehdoksi äänestyslipukkeeseen.