Scott Pilgrim vs. the World, Kanada/USA 2010. Ohjaus: Edgar Wright. Käsikirjoitus: Michael Bacall ja Edgar Wright, Bryan Lee O'Malleyn sarjakuvien pohjalta. Tuotanto: Eric Gitter, Nira Park. Kuvaus: Bill Pope. Leikkaus: Jonathan Amos ja Paul Machliss. Pääosissa: Michael Cera, Mary Elizabeth Winstead, Kieran Culkin, Chris Evans, Anna Kendrick, Johnny Simmons, Jason Schwartzman, Alison Pill. Kesto: 112 min.
Jos innostuu tietokonepeleistä ja sarjakuvista, Edgar Wrightin uusi ohjaus on nappivalinta. Se yhdistää nämä lajit vauhdintäyteiseksi nuorisokomediaksi, jonka jaksaa seurata loppuun ainakin jos on parikymppinen poika.
Scott Pilgrim vastaan maailma perustuu Bryan Lee O’Malleyn sarjiksiin, jotka kertovat samastuttavasti fiksun kanadalaisnörtin sydänhuolista. Poikkeuksellisen Scottista tekee paitsi hänen tietokonepeleistä innoittuva mielikuvituksensa myös se, ettei hänellä suinkaan ole vaikeuksia löytää tyttöystävää, päinvastoin: heistä on hankala päästä eroon.
22-vuotiaalla Scott Pilgrimillä (Michael Cera) riittää puuhaa. Hän soittaa läpimurtoaan odottavassa kellaribändissä, jonka rumpalin sydämen on tullut särkeneeksi. Hän tapailee yli-innokasta lukiolaistyttöä (Ellen Wong) mutta tajuaa ettei jutusta tule mitään. Hän koettaa unohtaa hotin rokkari-exänsä (Aubrey Plaza), kunnes kohtaa ihanan Ramonan (Mary Elizabeth Einstead) jolla on rullaluistimet ja pelottavan violetti tukka.
Scottin uudella ihastuksella on myös epätavallinen taakka: ilkeä joukko entisiä poikaystäviä, joilla kaikilla on jokin erikoiskyky. Hänen on kohdattava seitsemän yhä häijympää konnaa edetäkseen elämänsä pelissä vaikeustasolta toiselle ja lopulta voittaakseen itsensä ja Ramonan rakkauden.
Klassiseen sankaripelikaavaan rakennettu seikkailu pursuaa vihaisia vegaanirokkareita, identtisiä syntetisaattorikaksosia ja sikamaisia superskeittareita. Kuvan yläkulmasta voimme seurata sankarimme menestyksiä ja tappioita, ansaittuja kykyjä ja pistesaldoja. Visuaalista silmänruokaa tarjoillaan erityisesti värikkäissä taistelukohtauksissa, joissa lennellään, lävistetään seiniä, huidotaan miekoin ja tulipalloin. Arkkiviholliseksi muodostuu Ramonaa piirittävä niljakemainen levypomo Gideon (Jason Schwartzman), jolla olisi myös valta tehdä Scottin bändistä menestys.
Wrightin elokuva on meluisa ja lapsekas mutta oudosti sympaattinen. Juno-leffan teini-isänä muistettava Michael Cera tekee pääosassa vastustamattoman nokkelaa työtä. Kuten myös hänen lakonista ja lakanoissa viihtyvää homokämppistään näyttelevä Kieran Culkin. Näissä kahdessa tiivistyy elokuvan läpeensä itseironinen ote. Ja ironian alla sykkii kuitenkin aito rakkaus.
Teksti: Tuuve Aro