Jääkiekkoilija Sami Helenius pelaa tiistaina uransa ensimmäisen MM-ottelun. Jyhkeäkokoinen, 196 senttiä pitkä ja 104 kiloa painava, puolustaja edusti Leijonia ennen turnausta valmistavissa maaotteluissa Latviaa, Ruotsia ja USA:ta vastaan.
Vasta viime sunnuntaina varmistui, että Heleniuksen unelma MM-kisoissa pelaamisesta sinetöityi kun hänen passinsa leimattiin. Maanantaina päävalmentaja Hannu Aravirta vahvisti, että Helenius kuuluu Suomen kokoonpanoon tiistaisessa Saksa-ottelussa.
Helenius on Pohjois-Amerikassa pelatessaan toiminut niin pelotteena kuin myös ottanut aktiivisesti osaa kahakoihin nyrkein. Moiseen ei ole varaa eikä edes tarvetta MM-kaukalossa. -Vaikka teen työkseni mitä teen, mutta en minä tyhmä ole. Pitää ottaa tekemisiin enemmän kontrollia täällä Euroopassa. Täällä jos alkaa tappelemaan, niin seurauksena voi olla monen ottelun pelikielto, Helenius tietää.
Heleniusta ei harmita, että hänestä on lyöty julkisuuteen perin yksipuolinen kuva. Jättikokoinen puolustaja vaikuttaa haastattelutilanteissa sympaattiselta, eikä sorru vastauksissaan käyttämään pelkkiä kuluneita vakiolauseita. NHL:ssä Helenius on pelannut Calgaryssä, Coloradossa, Dallasissa ja Chicagossa yhteensä 155 runkosarjapeliä ja saanut 260 jäähyminuuttia. Pistetili osoittaa kuudelta kaudelta yhteislukemia 2+4=6.
Tiistainen MM-debyytti ei hermostuta, kun ajatus on etukäteen kirkas. -Älliä päässä. En usko, että ylilyönnin vaaraa on. Luulen, että pystyn aika hyvin kontrolloimaan energian.
Usko Leijoniin varsin vahva
Helenius kuulostaa hyvin rehdiltä. Hän on odottanut kärsivällisesti mahdollisuuttaan ja on valmis pelaamaan joukkueen hyväksi juuri niin, kuin valmentajat häneltä edellyttävät. -Muutama viime päivä on ollut epätietoisuutta. Mutta olen nauttinut siitä, että olen tässä joukkueessa näiden kavereiden kanssa. Pelko siitä, että joutuu pakkaamaan kassit on ohi, Helenius tiivisti tunnepuolen taustat.
Sunnuntaina Helenius oli yksi harvoista Leijonista, jotka kävivät vapaa-ehtoisissa jääharjoituksissa. MM-turnauksen seuraaminen passaten ei ole ollut aivan helppoa, mutta Helenius puhuu mielellään joukkueen edesottamuksista.
-Slovakia pelin jälkeen media oli kova ja toimittajien kysymykset aika yksipuolisia. Ihmiset olivat painamassa paniikkinappulaa. Mutta silloinkaan minulla ei ollut ajatustakaan siitä, että uskoni joukkueeseen loppuisi. Uskon joukkueeseen kuin kiveen. Jos minulta kysytään mielipidettä, niin sanon että pelaamme vielä sunnuntaina, Helenius veikkaili Suomen yltävän finaaliin.
Heleniuksen NHL-ura alkoi melkein vaivihkaisesti, mutta Jokerien kasvatti oli tehnyt jo junioriaikoina määrätietoisesti töitä. Heleniuksella on hyvä muisti ja paljon muistoja Suomen jääkiekkovuosilta, vaikka hän ei pelannut kuin yhden ottelun Jokereissa SM-liigaa kaudella 1992-93 ja seuraavana vuonna lahtelaisessa Reippaassa 37 peliä ennen siirtymistä Atlantin taakse.
-Muistan, kuinka mm. Juha Lind pelasi samassa Jokereiden joukkueessa C-junioreiden finaalissa ja hävisimme TPS:lle ja Saku Koivulle. Välierissä olimme yllättäneet ennakkosuosikki Kärpät. Lasse Pirjetä pelasi tuolloin Kärpissä, Helenius kartoitti.
Tyrmäykset harvinaisia
Heleniuksen ura SM-liigassa ei ehtinyt ureta kunnolla. NHL-seura Calgary Flames varasi hänet 1992 hyvin menneiden junioreiden arvokisojen jälkeen ja loppu onkin melkein historiaa.
-Neuvoivat (Calgary), etten tekisi pitkää sopimusta Suomeen. Reippaassa ei ollut kaksinen kausi. Selkä oli hajalla ja hävittiin koko ajan. Sitten Calgary tarjosi sopimusta. Oli hienoa, että sai työpaikan jostain, Helenius muistelee. -Ensimmäinen puoli vuotta meni siihen tappelun opettelemiseen. Nyt oppirahat on maksettu. Mutta kyllä se välillä teki niin perkeleen kipeää, Helenius summaa kaukalon kovat koitokset.
Helenius aprikoi, että on ottanut vastustajan kanssa yhteen NHL:ssä ehkä noin 30 kertaa. -Mutta farmissa on varmaan - jaa, paljon enemmän. Farmissa oli pari tappelua per peli vanhaan aikaan. Minulla on yli 300 peliä farmissa, niin ehkä tappeluita saattaa olla jopa 100, Helenius laskee.
Heleniuksen mukaan kahakoissa on mausteena toisen kunnioitus. Suutuspäisyys ja raivo sopivat huonosti tappeluihin. -Todella harvoin sattuu todella pahasti. Silloin tällöin tulee tikkejä. Ja 99 prosenttisesti joka tappelun jälkeen osapuolet sanovat toisilleen good job, Helenius paljastaa.
Heleniusta ei ole koskaan tyrmätty kaukalossa, vaikka joskus on heikottanut roimasti. Suomalaisjätti on pärjännyt taistoissa hyvin, mutta mikään nukkumatti hänkään ei ole. -Ryan van den Busschea eli Chicagon tappelijaa vastaan tuli kerran tyrmäysvoitto. Ja nyt tänä keväänä olimme kämppäkavereita. Kiva ja mukava kaveri, Helenius kertoi erikoisista käänteistä.
(MTV3-STT)