Saksassa laitaoikeiston Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) nousi suurimmaksi puolueeksi lähes 33 prosentin kannatuksella Thüringenissä ja tuli toiseksi Saksissa.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz on kehottanut maan valtapuolueita kieltäytymään yhteistyöstä aluevaalit voittaneen laitaoikeistopuolueen kanssa.
AfD:n toinen puheenjohtaja Tino Chrupalla vakuutti samalla puolueen olevan valmis yhteistyöneuvotteluihin kaikkien puolueiden kanssa.
Muut puolueet ovat jo etukäteen kieltäytyneet yhteistyöstä AfD:n kanssa. Sosiaalidemokraattien (SPD) liittokansleri Olaf Scholz toisti, ettei "äärioikeiston" kanssa pidä ryhtyä yhteistyöhön.
Thüringenissä puolue nousi suurimmaksi lähes 33 prosentin kannatuksella. Suurimman tappion kärsivät perinteiset vasemmistopuolueet ja vihreät. Saksassa puolue on toiseksi suurin, keskustaoikeistoilaisen CDU:n jälkeen, noin 31 prosentin kannatuksella.
Hallitusneuvotteluista odotetaan erittäin vaikeita.
Asiantuntija: Vaalituloksella ei suoria vaikutuksia muuhun Eurooppaan
Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller kertoo Kymmenen uutisissa, että kahdessa osavaltiossa asuu yhteensä seitsemän prosenttia saksalaisista. Niissä AfD on jo aikaisemmin ennen vaaleja ollut vahvimmillaan.
– Vaalit tarkoittavat sitä, että todennäköisesti hallituksen muodostamisessa menee aikaa osavaltioissa, mutta myös liittokanslerin ja Olaf Scholzin vaikutus vähenee.
Feller ei usko, että tulee ennenaikaisia vaaleja, sillä hänen mukaan muilla puolueilla ei ole siihen intressejä.
– Vasemmistokonservatiivinen BSW on tullut varteenotettavaksi puolueksi, Feller kertoo.
Alle vuoden ikäinen puolue on noussut nollasta 12-16 prosentin kannatukseen.
– Saksalla ei ole ihan niin selkeä suhde Venäjään kuin mitä Suomella on, johtuen erilaisista historioista. Suomessa Venäjä on useimmiten ollut hyökkäävänä osapuolena, kun taas Saksassa on ollut toisinkinpäin.
Feller näkee, että Saksa on viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan tehnyt Venäjän kanssa kauppaa ja rakentanut hyvää yhteistyötä.
– Osavaltiot eivät tee ulkopolitiikkaa, joten vaalituloksella ei varmaankaan ole suoria vaikutuksia muuhun Eurooppaan. Etenkin, kun EU-vaaleissa muu Eurooppa siirtyi vähän populistisemmaksi. Mutta epäsuorasti saattaa olla.
Huolena taloudellinen turvallisuus
– Erityisesti Itä-Saksassa pelätään köyhtymistä ja oman asuinalueen jälkeenjäämistä. Nyt onkin peräänkuulutettu, että investoidaan enemmän sen sijaan, että korjataan jälkikäteen sosiaalimenoilla.
Fellerin mukaan saattaa olla, että Saksa siirtyy nuukuus-asemasta etsimään enemmän rahoitusinstrumentteja.
– Kun äänestäjiltä kysyttiin, niin heillä suurin äänestyskäyttäytymistä ohjaava tekijä oli huoli henkilökohtaisesta taloudellisesta turvallisuudesta ja ylipäätään turvallisuudesta.
Feller ei usko, että Ukrainan auttamiseen liittyvät asiat muuttuvat ja näkee, että Ukrainan tukemista jatketaan edelleen.
2:15