Sakon uhalla äänestämään myös Suomessa?

Olisiko äänestyspakko lääke alhaiseen äänestysaktiivisuuteen?

EU:ssa innokkaimmat äänestäjät löytyvät nimenomaan maista, joissa äänestäminen on pakollista. Tällaisia maita ovat muun muassa Luxemburg, Belgia, Kreikka ja Kypros. Kreikassa äänestämättä jättämisestä ei kuitenkaan seuraa rangaistusta, kuten esimerkiksi Belgiassa. Italiassa pakosta luovuttiin vuonna 1992.

Tampereen yliopiston dosentti Pertti Timonen on toistuvasti ehdottanut myös Suomeen äänestyspakkoa, jotta äänestysaktiivisuus saataisiin nousemaan. MTV:n vaaliasiantuntija, Åbo Akademin dosentti Kimmo Grönlund tyrmää ehdotuksen. Hänen mukaansa äänestämällä vaikuttaminen vaatii tietoa ja ymmärrystä politiikasta.

- Kaikki eivät kuitenkaan jaksa seurata politiikkaa. Jos äänestäminen määrättäisiin pakolliseksi, silloin myös politiikan suhteen passiiviset ihmiset äänestäisivät. Heidän äänensä puolestaan heikentäisi politiikkaan perehtyneiden äänestäjien äänten painoarvoa.

Hyväosaiset äänestävät innokkaammin

Grönlundin mukaan äänestysprosentista ei pidä olla huolissaan, vaan huomio pitäisi kohdistaa siihen, ketkä käyttävät ääntään.

- Jos vain hyväosaiset äänestävät, heidän mielipiteensä saavat tietenkin enemmän kaikua. Se on demokratian kannalta ongelma. Meillä on tietoa siitä, että yksilötasolla suurimpia äänestämisen selitystekijöitä ovat nimenomaan koulutustaso ja tulotaso.

Vaaliasiantuntijan mukaan suomalaisten innottomuuteen nimenomaan EU-vaaleissa on ymmärrettävä syy. Ihmiset eivät koe voivansa vaikuttaa äänellään.

- Pienen Suomen 13 meppiä eivät pelkästään edusta Suomea, vaan he toimivat parlamentissa ideologisten ryhmittymien osana. Äänestäjä pohtii, voiko yhden tai kahden ihmisen edustuksella suuressa ryhmässä vaikuttaa asioihin.

Grönlund muistuttaa, että suurin osa päätöksistä tehdään parlamentin sijaan ministerineuvostossa. Näin myös eduskuntavaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa EU-päätöksiin .

Luottamuksen puute näkyy äänestysinnossa

EU:n äänestysinnottomuutta esiintyy erityisesti uusien jäsenmaiden joukossa. Vuonna 2004 unioniin liittyneessä Puolassa jäätiin vain 21 prosenttiin. Vielä surkeampi luku löytyi Slovakiasta, jossa äänioikeutetuista 17 prosenttia äänesti.

Grönlund arvioi, että alhainen äänestysaktiivisuus on yhteydessä luottamukseen, jota ihmiset kokevat vallankäyttäjiä kohtaan.

- Toisaalta, monissa maissa omakin poliittinen perinne on vielä haussa ja se vaikuttaa myös äänestysaktiivisuuteen.

Koko EU:n äänestysaktiivisuus jäi vuoden 2004 vaaleissa noin 45 prosenttiin. Ainoastaan Suomessa, Britanniassa, Hollannissa, Irlannissa ja Italiassa kirjattiin edellisvaaleja suurempi luku. EU:n tasolla äänestysaktiivisuus on laskenut jatkuvasti vuoden 1979 ensimmäisistä vaaleista lähtien. Tuolloin äänestysprosentti oli yhdeksän maan unionissa 62.