Sähkön käyttö kasvoi odotettua nopeammin

Tämän vuoden kulutuksen arvioidaan nousevan yli 78 miljardiin kilowattituntiin. Ennusteissa sähkön käytön piti nousta tälle tasolle vasta vuonna 2000. Sähköalan järjestöt julkistivat viime vuoden lukuja Helsingissä keskiviikkona. Viime vuosi oli sähkömarkkinoilla historiallinen, sillä syyskuun alusta lukien myös pienkuluttajat pääsivät kilpailuttamaan sähkönsä. Tilaisuudesta otti vaarin vuodenvaihteeseen mennessä vain vajaa prosentti pienkuluttajista, yhteensä vähän alle 25000 asiakasta. Arvio perustuu Sähköenergialiitto Senerin painotettuun otantaan. Sähköyhtiöiden kilpailu kuluttajista pudotti kuitenkin sähkön hintaa niin, että kotitalouksien sähkölaskut halpenivat keskimäärin 2 prosenttia. Tämä tiesi kuluttajille noin 60-70 markan ja sähkölämmittäjille noin 200 markan säästöä vuodessa ilman kilpailuttamistakin.

Kotitaloussähkön verollinen kokonaishinta oli vuodenvaihteessa keskimäärin 51,3 penniä kilowattitunnilta eli 1,2 penniä kilowattitunnilta halvempi kuin vuotta aiemmin. Keskisuuren teollisuuden sähkö maksoi vuoden alussa keskimäärin 31,7 penniä/kWh. Vuodessa hinta oli tullut alas 1,4 penniä/kWh eli runsaat neljä prosenttia. Sähkön verottomat hinnat halpenivat vielä tuntuvammin. Sähköveroja korotettiin viime vuonna kahdesti, ja kuluttajan maksamaa hintaa nostivat myös kantaverkkojakelun hintarakenteen muutokset ja siirtohintojen osin veroista johtuneet korotukset.

Teollisuuden sähkön käyttö kasvoi tuotantoa hitaammin

Sähkön käytön kasvu ei painottunut vuoden 1997 tapaan teollisuuteen, vaan muutkin käyttäjät lisäsivät kulutustaan. Teollisuuden osuus sähkön käytöstä oli liki ennallaan eli 55 prosenttia. Yhteensä teollisuus käytti sähköä runsaat 42 miljardia kilowattituntia, mistä metsäteollisuuden osuus oli noin 60 prosenttia. Teollisuuden ja Työnantajan keskusliiton TT:n mukaan teollisuuden sähkön käyttö kasvoi viime vuonna noin 3,7 prosenttia eli selvästi tuotannon 7-8 prosentin kasvua hitaammin.

Ensi vuonna teollisuuden sähkön käytön odotetaan kasvavan vain vajaat 2 prosenttia, ja sama tahti näyttää TT:n energiasektorin johtajan Ulla Sirkeisen mukaan jatkuvan myös pitemmälle tulevaisuuteen. Metsäteollisuuden sähkön tarpeen kasvun odotetaan hidastuvan tänä vuonna 1,5 prosenttiin tai jopa lähelle nollaa, jos tehtaiden käyttöasteet jäävät pitemmäksi aikaa viime vuoden lopun tapaan alle 90 prosenttiin.

Siirtohinnoista pian ennakkopäätös

Paikallisten sähkönjakeluyhtiöiden ympärillä kävi vuoden aikana kova kuhina, mutta muutokset omistusrakenteissa jäivät lopulta melko vähäisiksi. Jakeluyhtiöiden määrä väheni vain kahdella; vuodenvaihteessa niitä oli 108 kappaletta. Paikallisista sähköyhtiöistä noin 65 prosenttia on yhä kunnallisessa omistuksessa. Senerin toimitusjohtaja Juha Naukkarinen huomautti, että pienet sähköyhtiöt ovat vastanneet isompien kilpailuun yhteistyöketjuilla, jotka tehostavat sähkönhankintaa ja myyntiä.

Toisaalta sähköyhtiöistä kunnille tehdyt ostotarjoukset ovat ehkä osaltaan nostaneet siirtohintoja, kun tuottovaatimukset omistajille ovat entistä suurempia. Kuluttajan kannalta iso osa sähkön hinnanlaskusta on huvennut siirtohintojen korotuksiin, ja niistä onkin tullut viranomaisille valituksia tuntuvasti entistä enemmän. Sähkömarkkinakeskuksessa on lähiviikkoina valmistumassa ennakkopäätös siitä, mikä on kohtuullinen siirtohinnoittelun taso. Kauppa- ja teollisuusministeriössä ja Kilpailuvirastossa taas on tekeillä sähkömarkkinoiden tukkusopimuksiin liittyviä selvityksiä. Senerin Naukkarisen mukaan ongelmia vapaalle kilpailulle aiheuttavat tuotantoyhtiöiden ja jakeluyhtiöiden väliset pitkät tukkusopimukset, joiden hintataso ylittää sähkön markkinahinnan.
(STT)