Ekaluokkalainen on siinä iässä, jolloin lihomisen riski on erityisen suuri. Tämä johtuu siitä, että elimistön rasvakudos alkaa lisääntyä juuri 5-7-vuotiailla. Rasvaprosentti nousee jälleen nuoruusiässä, joka myös on otollista aikaa lihavuuden kehittymiselle. Koska ekaluokkalaiset joutuvat muutenkin sopeutumaan moniin uusiin sääntöihin, koulun alku on mainio tilaisuus opetella myös säännölliset ja terveelliset ruokatavat.
Ravitsemustieteilijä, filosofian tohtori Seija Sihvola Mannerheimin Lastensuojeluliitosta on väitöskirjassaan tutkinut 1 820 koulutulokasta. Tutkimustulosten mukaan koulutulokkaista, niin tytöistä kuin pojista, 13 prosenttia on kasvukäyrämittausten perusteella lihavia (suhteellinen paino 20 prosenttia tai enemmän). Merkittävästi lihavia (suhteellinen paino 40 prosenttia tai enemmän) on kaksi prosenttia tytöistä ja neljä prosenttia pojista.
Terveyshaittojen lisäksi lihavuus altistaa lapsen psyykkisille ja sosiaalisille haitoille. Suuntaa antavien tutkimustulosten mukaan esimerkiksi kiusaaminen lisääntyy: lihavaa lasta kiusataan, mutta hän kiusaa myös itse. Lisäksi lapsella ilmenee päivittäistä oireilua, ja kouluviihtymättömyys lisääntyy.
Huolestuttavaa Sihvolan mukaan on se, että tytöillä säännöllinen ateriointi vähenee lihavuuden myötä. Alipainoisista tytöistä kaikki kolme ateriaa päivässä syö 85 prosenttia, normaalipainoisista 71 prosenttia, lihavista 68 prosenttia ja merkittävästi lihavista vain 44 prosenttia. Pienet pyöreät tytöt jättävät erityisesti välipalan ja päivällisen syömättä.
Välipala ei tietenkään saisi olla mitä tahansa vatsantäytettä. Sihvolan tutkimuksesta käy ilmi, että joka viides koulutulokas syö välipalaksi karkkia, vanukkaita, makeita muroja, perunalastuja tai muuta epäterveellistä. Sihvola toivoo opettajan ja vanhempien yhteistyötä myös ruokailuun liittyvissä asioissa. - Vanhempainilloissa olisi hyvä sopia pelisäännöistä esimerkiksi siten, että jokainen luokan oppilaista söisi kouluruokansa kunnolla, ja että he kotonakin söisivät terveellisen välipalan ja illallisen. Yhteinen sopimus tukee opettajan ja terveydenhoitajan valistustyötä.
- Säännöllisen aterioinnin korostaminen on tärkeää jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Se on tietysti välttämätöntä kasvun ja terveyden kannalta, mutta se näyttää myös ehkäisevän lihavuutta, Sihvola toteaa.
Aikuisen malli ratkaisee
Lihava lapsi tarvitsee paljon tukea. Melko hyviä laihtumistuloksia on saatu esimerkiksi käyttäytymisterapialla: Lapsi opetetaan pitkän ajan kuluessa valitsemaan kevyitä ruokavaihtoehtoja epäterveellisten sijasta. Kotona olisikin hyvä aina olla vesipitoisia ja vähärasvaisia ruoka-aineita, kuten porkkanoita, tomaatteja, vesimelonia, omenia, vähärasvaisia juustoja ja täysjyväleipää.
Ravitsemustieteilijä Seija Sihvola muistuttaa, että lihavuuden ehkäisy ja sen hoito alkavat ensi kädessä vanhempien omasta käyttäytymisestä: lapselta ei voi vaatia mitään sellaista, mitä aikuinen ei itsekään tee. - Liikapainon aiheuttamien psyykkisten ja sosiaalisten haittojen vuoksi lihavuuden ehkäisy on samalla lasten mielenterveyden hoitoa, hän toteaa.
Teksti: Marjo Turunen
Kouluasiaa löydät myös Elämää ja ihmissuhteita-palstalta.