Rusi esitteli oman Stasi-listansa

Suojelupoliisin apulaispäällikkö Hannu Moilanen selvitti tänään oikeudessa, mitkä seikat vaikuttivat siihen, että esitutkintakynnys ylittyi Alpo Rusin osalta. Moilanen tyrmäsi täysin Rusin esityksen siitä, että Supo olisi aloittanut F-korttien perusteella virheellisen tutkinnan.

Moilasen mukaan tietyissä tiedoissa rekisterinumero 15/11/69:n yhteyteen oli kirjattu kaksi henkilöä.

- Alpo Rusilla oli veljensä Jukka Rusin tavoin pääsy työpaikkojensa kautta aineistoon, joka rekisteritietojen kautta siira-tietojen mukaan oli kulkeutunut Stasin haltuun, Moilanen valaisi.

Moilasen mukaan epäilyt sijoittuivat vuosille 1973-1976. Alpo Rusi oli aloittanut virassa ulkoministeriöissä helmikuun alussa 1973. Myöhemmin Stasin operaation johtaja Peter Keller oli vahvistanut Alpo Rusin yhteyden kyseiseen rekisterinumeroon. Keller vahvisti myös, että Alpo Rusilla oli yhteys Stasiin.

Moilasen mukaan nämä olivat niin vahvoja seikkoja, että ne ylittivät syytä epäillä -kynnyksen.

- F-Korteilla ei ollut mitään tekemistä tässä vaiheessa, niillä pystyttiin vain identifioimaan, Moilanen sanoi. Hän myös kumosi täysin väitteen, että Supo olisi vuotanut epäilyistä julkisuuteen.

- Minulla on 35 vuoden kokemus Supon työstä. Tunnen henkilöstön ilmapiirin, olen tuijottanut ihmisiä syvälle silmiin. Tällä perusteella tiedän, että vuoto ei ole lähtenyt Suposta.

Moilasen mukaan epäiltyjen kuulustelut aloitettiin ajoissa, koska Supossakin oli pelko siitä, että asia leviäisi julkisuuteen.

Knape: Molempia Ruseja oli syytä epäillä vakoilusta

Suojelupoliisin vt. päällikön Petri Knapen mukaan molempien Rusien vakoiluepäilyyn oli perusteet. Knapen mukaan Supo ei sotkeutunut Stasin korttijärjestelmään.

- Poliisin tehtävä on selvittää tosiasioita, totesi Knape.

Knape vastaili Rusin asianajaja Zacharias Sundströmin kysymyksiin vältellen. Osaan hän ei halunnut vastata lainkaan, koska kyse on tiedustelutiedosta ja melko usein hän sanoi Rusi-jutun tutkinnanjohtaja Hannu Moilasen tietävän asiat paremmin.

Sundström tenttasi Knapea pitkään korteista.

- Kortit ovat vain identifiointi, tapa arkistoida, Knape sanoi.

Hän kiisti, että kyse olisi ollut vain Stasi-korttien perusteella aloitetusta tutkinnasta.

- Tuolloin oli muitakin elementtejä, Knape sanoi. Knapen mukaan aineisto oli laaja. Vuonna 1973 asiakirjojen määrä nousi ja mukaan tuli ulkoministeriön asiakirjoja. Rusi oli aloittanut UM:ssä 1973.

- Oli syytä epäillä molempia. Poliisin tehtävä on selvittää tosiasioita. Kyse oli Stasin merkittävimmästä tietolähteestä Suomessa.

Rusin puolelta on yritetty vakuuttaa, että Alpo Rusi oli merkitty stasin kortistoon vastoin omaa tietoaan mahdollisena tulevaisuuden tietolähteenä.

- Henkilöt kytkeytivät tuohon operaatioon, Knape totesi. Supon mukaan Jukka Rusin työnantajan käytössä ei ollut Itä-Saksaan luovutettua UM:n aineistoa. Supossa oli myös analysoitu sitä keillä oli pääsy kyseiseen UM:n arkistoon.

Knape kertoi myös, että tarkoituksena oli selvittää oliko tietolähde "Pekka" siirretty vuonna 1977 Berliinistä Moskovaan.

Rusi esitteli oman Stasi-listansa

Rusin puolustus esitti tänään 12 nimeä, jotka Alpo Rusin selvityksen mukaan olivat jatkuvasti yhteydessä DDR:n lähetystöön.

- entinen pankinjohtaja, demaripoliitikko Ulf Sundqvist - suurlähettiläs, SDP:n kansanedustajana toiminut Lars Lindeman - Alpo Rusin veli, Stasi-yhteydet tunnustanut Jukka Rusi - SDP:n puoluetoimistossa järjestöpäällikkönä työskennellyt Unto Niemi - entinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa - Tielaitoksen entinen pääjohtaja, keskustajavaikuttaja Jouko Loikkanen - presidentti Urho Kekkosen poika, hallitusneuvos Matti Kekkonen - edesmenneen Uuden Suomen päätoimittaja Pentti Poukka - Alkon entinen pääjohtaja, SDP:n kansanedustajana toiminut Pekka Kuusi - entinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen - SDP:n kansanedustaja, Veikkauksen entinen pääjohtaja Matti Ahde - Uutispäivä Demarin erikoistoimittaja Seppo Halminen

Poliitikot ja virkamiehet jättivät tulematta

Yksikään kuultaviksi nimetyistä johtavista poliitikoista tai korkeista virkamiehistä ei ilmestynyt oikeussaliin, kun suurlähettiläs Alpo Rusin vahingonkorvausoikeudenkäynti jatkui tänään Helsingin käräjäoikeudessa.

27.08.2007

Rusi vaatii valtiolta 500 000 euron korvausta maineensa lokaamisesta. Vahingonkorvauslain mukaan niillä valtion edustajille, jotka kantajan mukaan ovat aiheuttaneet vahingon, on oikeus tulla oikeudessa kuulluksi.

Rusin mukaan näitä ovat muun muassa entinen pääministeri Paavo Lipponen, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio ja entiset sisäministerit Ville Itälä ja Kari Rajamäki. Kukaan heistä ei tullut paikalle.

Johanna Sainio ja Jarkko Sipilä haastattelevat Supon Petri Knapea sekä Alpo Rusin asianajajaa ja avustajaa

Rusi ei saanut avaintodistajaa saliin

Saksalainen Stasi-tutkija Helmut Müller-Engsbergs ei myöskään ilmestynyt saliin "hallinnollisista syistä".

Tiettävästi hän ei ole saanut virastoltaan lupaa todistaa Rusi-oikeudenkäynnissä. Niinpä Rusin puolelta yksi keskeinen todistaja on vaarassa jäädä pois.

- Yritämme saada asiaa järjestymään, asianajaja Zacharias Sundström sanoi.

Muller-Engsbergin piti kertoa Stasin arkistojen virheellisestä tulkinnasta, siitä miten muut valtiot ovat tehneet yhteistyötä Stasi-arkiston kanssa ja virheellisestä viranomaistoiminnasta yleensä.

Sundström ilmoitti myös, ettei Urpo Helkovaaraa kuulla salissa todistajana.

Ahtisaari todistaa huomenna

Huomenna todistajina kuullaan presidentti Martti Ahtisaarta, keskustan entistä puoluesihteeriä Eero Lankiaa ja Jääkiekkoliiton puheenjohtajaa Kalervo Kummolaa.

Presidentin näkeminen oikeussalissa on Suomessa poikkeuksellista.

- Ahtisaarelta varmaan tiedustellaan eniten siitä, mitä silloinen Supon päällikkö Seppo Nevala kertoi hänelle Rusi-tutkinnasta vuonna 2002. Tuliko esille arvioita syyllisyydestä, syyttömyydestä tai tutkimuksen aloittamiskynnyksestä? Jos Nevalaa ei kuulla salissa, kuten nyt ilmeisesti käy, niin Ahtisaaren kertomuksen merkitys nousee, arvioi MTV3:n rikostoimittaja Jarkko Sipilä.

Ahde kuvaa yhteistyötään DDR:n kanssa "aivan normaaliksi"

Rusin julkistamalle listalle päätynyt kansanedustaja Matti Ahde (sd.) kuvaa yhteistyötään DDR:n kanssa 1970-luvulla aivan normaaliksi ja samanlaiseksi kuin muidenkin maiden kanssa.

- Tulin 1970-alussa Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtajaksi ja opetusministeriön kautta oli rakentunut yhteistoimintasopimus Suomen ja DDR:n välillä nuorisoyhteistyöstä. Samoihin aikoihin tulin myös Valtion urheiluneuvoston puheenjohtajaksi ja myös siinä yhteydessä oli rakennettu urheiluyhteistyötä DDR:n kanssa, Ahde kertoi.

Ahde muistuttaa olleensa myös puheenjohtajana Työväen urheiluliitossa, jolla oli yhteistyösopimus DDR:n urheilujärjestön kanssa aivan kuten monen muunkin maan urheilujärjestön kanssa.

Kesämökillä remonttitöiden keskeltä tavoitettu Ahde kertoi saaneensa tiedon julkisuuteen annetusta listasta vasta hänelle soitelleilta toimittajilta. Itse listaa hän ei ole nähnyt.

(MTV3-STT)