Manner-Suomessa voi kohta olla vain suomenkielisiä tai kaksikielisiä kuntia.
Tällä haavaa pelkästään ruotsinkielisiä kuntia on enää kolme ja nekin voivat kohta muuttua kaksikielisiksi. Muutoksen syynä on vuodenvaihteessa voimaan tuleva kunnan peruspalveluja koskeva valtionosuusuudistus, joka rokottaa taloudellisesti näitä kuntia.
– Uutta valtionosuusjärjestelmää luotaessa tuli ehkä jokin lapsus, eikä näitä kolmea pientä kuntaa muistettu. Me olimme varmaankin liian pieniä, aprikoi Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist.
Närpiön lisäksi ainoat ruotsinkieliset kunnat mantereella ovat Luoto ja Korsnäs. Myös näiden kunnanjohtajat viittaavat valtionosuusjärjestelmän uudistukseen. Sen mukaan kunnat eivät yksikielisinä enää saisi kielilisää.
– Valtionosuusuudistuksen myötä kaksikielisissä kunnissa saadaan korotusta ruotsinkielisistä oppilaista, mutta ruotsinkielisille kunnille tätä korostusta ei tulisi, sanoo Luodon kunnanjohtaja Gun Kapténs.
Mistään pikkurahoista ei ole kyse. Luodon kohdalla puhutaan reilusta miljoonasta, Korsnäsin kohdalla puolesta miljoonasta ja Närpiön kohdalla yli kahdesta miljoonasta eurosta.
"Periaate on väärä"
Luodon ja Närpiön kunnanvaltuustot ovat jo päättäneet hakea valtioneuvostolta kielistatuksensa muutosta ja Korsnäsin odotetaan puivat asiaa maanantaina. Närpiön päätöksestä on tehty valituksia Vaasan hallinto-oikeuteen.
Kolmen ruotsinkielisen kunnan kielistatusta voidaan vaihtaa, koska kielilakia ollaan muuttamassa.
Ruotsin kielen aseman turvaamiseksi toimivan Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin huomauttaa kuntien tekevän päätöksensä taloudellisin perustein.
– Meidän mielestämme periaate on väärä. Eli muuttamalla kielilakia puututaan taloudelliseen asiaan, Gestrin sanoo.
Kunnanjohtaja uskoo kuntalaisten suhtautuvan kaksikielisyyteen lautakunnan ja hänen itsensä tavoin käytännönläheisesti. Sen sijaan lehdissä haastatellut suomenkieliset kuntalaiset ovat hänen mukaansa suhtautuneet ajatukseen nuivemmin.