Ruotsin Nato-polussa läpimurto: Erdoganilta lakiesitys Turkin parlamentille

Turkki ja Unkari ovat ainoat Nato-maat, joiden parlamentit eivät vielä ole ratifioineet Ruotsin Naton jäsenyyshakemusta.

Ruotsi ja Suomi hakivat vuoden 2022 keväällä yhtä aikaa Naton jäsenyyttä. Suomen jäsenyys toteutui tämän vuoden huhtikuussa.

Erdogan on luonut painetta Ruotsille, jotta se ryhtyisi toimiin Koraanin polttamisia vastaan. Ne ovat heikentäneet Ruotsin ja Turkin välisiä suhteita.

Turkki on myös sanonut Ruotsin olevan laittomiksi julistettujen kurdimilitanttien turvasatama ja vaatinut näiden luovuttamista.

Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson sanoo uutistoimisto TT:lle, ettei hän halua spekuloida, kuinka kauan kestää ennen kuin hakemus on hyväksytty. Maan pääministeri Ulf Kristersson kommentoi asiaa tuoreeltaan sosiaalisessa mediassa.

–  Ilahduttava tieto, että Turkin presidentti Erdogan on jättänyt ratifiointiasiakirjat Turkin parlamentille, sanoo Kristersson viestipalvelu X:ssä.

Kun parlamentti on sanonut sanansa, asia palautuu takaisin Erdoganille ja saa virallinen sinettinsä.

Unkarin päätös hämärän peitossa

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg iloitsi tänään Turkista kantautuneista uutisista ja toivoi parlamentin ratifiointiäänestyksen tapahtuvan pikapuoliin. Stoltenberg toivoi myös näkevänsä Ruotsin Naton jäsenenä hyvin pian.

Unkarin Ruotsi-päätöksen eteneminen on toistaiseksi edelleen hämärän peitossa.

Pääministeri Viktor Orban sanoi syyskuun lopulla Unkarin parlamentille, ettei Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi ole kiireellistä. Parlamentti oli tuolloin koolla ensimmäistä kertaa kesäistuntotauon jälkeen.

Orbanin mukaan Ruotsiin ei kohdistu turvallisuusuhkaa.

Orbanin on Ruotsi-päätöksessään odotettu seuraavan Turkin esimerkkiä.