Ruotsi huolissaan suuresta ulkomaanvelastaan

Teollisuusmaista velkaantunein oli Uusi-Seelanti, jonka ulkomaanvelka nousi 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomen ulkomaanvelka oli 53 prosenttia. Muista Pohjoismaista Tanska on velkaa ulkomaille noin 25 prosenttia bruttokansantuotteesta. Norja taas on yksi niitä harvoja maita, joilla on enemmän saatavia muilta mailta kuin velkaa. Muita tällaisia maita ovat Japani, Saksa ja Englanti.

Ruotsalaiset taloustietelijät eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka vakava suuri ulkomaanvelka on esimerkiksi suhteessa valtionvelkaan. Valtionvelkaa syntyy kun valtion menot ovat suuremmat kuin tulot. Ulkomaanvelka taas muodostuu siitä, että maa on lainannut ulkomailta kulutukseen ja investointeihin.

Valtionvelan määrä on yksi kriteereistä liityttäessä EU:n rahaliiton kolmanteen vaiheeseen Emuun. Ruotsin vientineuvoston pääekonomistin Mauro Gozzon mukaan Ruotsin taloudellinen tilanne on vaikea nimenomaan suuren ulkomaanvelan vuoksi.
-Valtionvelka voi aivan hyvin olla suuri. Suuri ulkomaanvelka on paljon pahempi asia. Esimerkiksi Italia ja Belgia ovat onnistuneet rahoittamaan valtionvelkaansa kotimaisella lainauksella. Ruotsi ei, Gozzo sanoo.

Nordbankenin pääekonomisti Nils Lundgren huomauttaa, että on katsottava myös sitä, miten ulkomaanvelka on syntynyt. Kun esimerkiksi ulkomaiset yritykset sijoittavat valtavasti rahaa luonnonvaroiltaan rikkaaseen maahan, vastaa se tämän maan velkaantumista ulkomaille.
-Tilanne on pahempi silloin, jos velka on syntynyt niin, että maa on lainannut paljon pitääkseen yllä korkeaa valuutan vaihtokurssia. Vienti on laskenut ja lisääntynyt tuonti kulutettu, toteaa Lundgren.

Ruotsin velka on perua 1970- ja 1980-luvuilta, jolloin maan tuonnin arvo ylitti jatkuvasti viennin arvon. Kruunun arvon aleneminen vuonna 1992 teki asian ainakin aluksi pahemmaksi. Kruunuissa lasketun ulkomaanvelan määrä kasvoi, kun kruunun arvo laski.
(STT-TT)