Matalaenergiatalon seinän tekeminen ei olennaisesti poikkea perustusten muurauksesta. Siellä terästä pantiin joka toiseen varviin, seinän osalla joka kolmanteen. Perustusten yläosahan tehtiin jo eristetyllä seinäharkolla, jonka mitat ovat 60 x 38 x 20 cm. Harkossa oleva eriste on polyuretaania, jonka avulla päästään U-arvoon 0,15 - yksi matalaenergiatalon pääperiaatehan on se, että energiankulutus on korkeintaan puolet normitaloon verrattuna.
Muuraustyötä voidaan tehdä kauhalla tai kelkalla. Vaakasaumaan tulee eristekaistale ja pystysaumat eristetään polyuretaanivaahdolla samoin kuin perustuksissakin tehtiin. Kun työ etenee aukkojen ylityskorkeuteen, niiden yli edetään erityisellä palkkiharkolla, jossa on molemmissa reunoissa hyvin syvät urat betonia ja teräksiä varten. Rakennesuunnittelija on määritellyt aukon päälle tulevan kuorman mukaan sen, kuinka paljon näitä harkkoja laitetaan sen päälle korkeussuunnassa.
Ylimmäksi tulee palkkiharkoista tehty varvi, joka siis kiertää koko talon. Tällä tavalla koko yläreuna tavallaan sidotaan kokoon. Tämän harkkovarvin päälle asennetaan puu, jonka päälle kiinnitetään kattoristikot.
Tässä kaksikerroksisessa talossa samanlainen harkkopalkeista tehty varvi muurataan myös välipohjan kohdalla: sinne asennetaan samalla tavalla teräkset, valetaan täyteen ja kun se on kuivunut, päälle lasketaan ontelolaatat. Niihin tehdään reunavalut ja rengasterästykset ja sen jälkeen jatketaan ylemmän kerroksen tekoa. Ontelolaatoilla saadaan lisää paloturvallisuutta ja lämpöä varaavaa massaa, ja kyllähän ne myös eristävät askelääniä ihan eri tavalla verrattuna muihin välipohjamateriaaleihin.
Viime vuosina kivitalojen suosio pientalorakentamisessa on kasvanut aivan räjähdysmäisesti. Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja Tapio Pitkäsellä on syytä tyytyväisyyteen:
“Tietysti asumisen laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota - massiivinen rakenne auttaa pitämään melun poissa ja huonelämpötila on tasainen sekä kesähelteillä että paukkupakkasilla. Mutta kyllä tärkeintä on kuitenkin yksilöllisyys."
Pitkänen arvioi, että kivitalojen suunnittelu- ja toteutus viedään tulevaisuudessa pidemmälle, yhä enemmän kohden avaimet-käteen –ratkaisuja. Varsinaisia talomalleja ei elementtitalojen tapaan tarvita, sillä kivitalojen kohdalla on helpompi ottaa suunnittelun lähtökohdaksi perheen tarpeet.
Väitteet kivitalon kalleudesta Pitkänen torjuu jyrkästi: "Kivitalo ei tule puista kalliimmaksi. Kun lasketaan mukaan arvon säilyminen sekä alhaiset huolto- ja lämmityskulut, se on päinvastoin ylivoimaisesti edullisin ratkaisu!"
(JKA 21.10.2005)