(Universal)
Retropopin debyytti on värikkyydessään ja lapsekkuudessaan yhtyeensä näköinen levy. Pienen ja ihmeellisen kansissa yhtyeen jäsenet on kuvattu hymyilevinä ja pikkuruisina animaatiohahmoina, joiden liikkeitä voi seurata myös yhtyeen kotisivuilla, promokuvissa ja keikoillakin.
Kaikesta tästä voisi päätellä Retropopin tekevän lastenmusiikkia, mutta silloin astuisi aivan harhaan. Elektronisesti ilotteleva soundi tuo mieleen indie-ihme Reginan, kun taas riisutut diskobiitit muistuttavat Movetronin kaltaisesta ysärihumpasta. Retropop ui melkoisessa vaikutteiden ristiaallokossa, mutta kuulostaa ehkä juuri siksi persoonalliselta ja pirteältä tulokkaalta.
Levyn kappaleet havainnoivat maailmaa teini-ikäisen sinisin silmin ja haparoivin askelin. Sanoitukset, sävellykset ja sovitukset ovat melkein läpikotaisin syntikoista ja ohjelmoinnista vastaavan Tommi Ojalan käsialaa. Pieni ja ihmeellinen onkin hyvin saumaton kokonaisuus, mutta pidemmän päälle linjan yhtenäisyys alkaa hieman puuduttaa.
Nuoruuden välitilan iloisia ja uhkaavia sävyjä kuvastavat nimikappaleen lisäksi hienosti muun muassa 15-vuotiaana ja Tahdon nukahtaa. Viimeisenä kappaleena kuultava Uusi mahdollisuus on yhtyeen kitaristi Olli Räsäsen sävellys. Kappale poikkeaa haikean akustisella säestyksellä kauniisti levyn muusta linjasta. Enempi yhteistyö musiikin teossa olisi saattanut monipuolistaa levyn soundia pidemmällekin.
Teksti: Heini Strand