Reiska rakentaa: vesikiertoinen lattialämmitys betonilattiaan ja puurakenteiseen välipohjaan

Vesikiertoisessa lämmityksessä lämmönlähteestä - kattilasta tai maalämpöpumpusta - tuleva vesi johdetaan ns. piireihin, joita talossa on useita. Jakaminen tapahtuu jakotukilla, jolta oikean lämpöiseksi esisäädetty vesi johdetaan patterien muodostamiin piireihin.

Hiukan yksinkertaistaen esitettynä periaate on se, että pattereilta palaava, hiukan jäähtynyt vesi sekoitetaan uudelleen "kattilalämpöiseen" veteen sunttina tunnetun monitieventtiilin avulla. Sunttia voidaan säätää joko aivan käsin tai erilaisten, ulko- ja sisäilman - tai lattioiden - lämpötilaa haistelevien antureiden ohjaaman pienen moottorin avulla.

Jakotukilta vesi lähtee eteenpäin muoviputkissa. Pattereille ne viedään joustavien suojakuorien sisällä, joiden tarkoitus on helpottaa mahdollisten vuotojen havaitsemista. Lattialämmitysputkiin ulkoputkia ei käytetä ja siksi niiden laatu onkin erityisen tärkeää: Reiska valitsi happidiffuusiosuojatun putken, joita on tarjolla vain yksi malli! Muut muoviputket päästävät vuosien mittaan happea lävitseen, eikä se ole ollenkaan hyvä asia: happi syövyttää järjestelmän metalliosia.

Kun lattialämmitysputken lähtöpää on sidottu jakotukkiin, sitä lähdetään johtamaan ympäri lämmitettävän tilan lattiaa. Putki sidotaan kuparilangoilla teräsverkkoon; ulkoseinillä letkusilmukoiden väli on hiukan tiheämpi kuin keskellä lattiaa. Tämä 4 mm verkko on vain lattialämmitysputken kiinnittämistä varten; putkien päälle tulee sitten kutistumateräsverkko (5...6 mm 150 mm:n jaolla.) Sen päällä ei saa sitten risteillä yhtään putkea!

Ja sitten yläkerta...

Yläkerrassa lattialämpöputkitus tuli puulattiaan. Vasojen päälle rakennettiin laudoitus, jonka väliin jätettiin metallisten lämmönjakolevyjen uralle sopivat raot - levyn uraan painetaan itse putki. Laudoitus jätettiin päistään naulaamatta siksi, kunnes putket oli asennettu. Lämmönjakolevyt puolestaan kiinnitettiin vain toiselta puolen; lattiahan elää aina jonkun verran, joten pinta alkaa muuten helposti kupruilla.

Vasojen välissä on eristysvilla, joka sekä eristää askeläänet että estää yläkerran lattialämmityksen muuttumasta alakerran kattolämmitykseksi... Putkiston päälle tulee sitten 15 mm kipsilevy ja päällimmäiseksi parketti.

Lattiantekovaiheessa on otettava huomioon ja valmisteltava monta eri asiaa. Viemäreiden, vesijohtojen ja sähköasennusputkien on oltava paikoillaan, keskuspölynimuriputkisto lovetaan styroksiin tai kierrättää alapohjaontelossa - silloin ne on tosin eristettävä hyvin kondensioveden kertymisen välttämiseksi.

Käyttövesien - siis sen hanasta tulevan veden -jakotukit Reiska asennutti kodinhoitohuoneeseen. Lämmin ja kylmä käyttövesi on syytä pitää eri tasoissa, jotta kylmä vesi todella pysyy kylmänä. Koska Reiskalla on lattiassa ontelolaatat, kylmän veden putket vedettiin päällimmäisen styroksikerroksen alle. Näin vesi pysyy mukavasti raittiina. Lämmin käyttövesiputkitus puolestaan asennettiin päällimmäisen styroksin pintaan.

Maalämpöpumppu sijaitsee erillisessä varastorakennuksessa, josta lämpö tuodaan asuinrakennukseen kaukolämpökanaalia pitkin. Kylmä vesi tuodaan omaa putkea pitkin mittarilta talolle.