Ranskassa sadattuhannet ovat jälleen osoittaneet mieltään uutta eläkelakia vastaan tiistaina.
Sisäministeriö kertoi alkuillasta, että mielenosoituksiin osallistui noin 740 000 ihmistä, eli hieman vähemmän kuin edellisenä suurena protestipäivänä torstaina, jolloin kaduille lähti runsas miljoona mielenosoittajaa.
Sisäministeri Gerald Darmaninin mukaan noin 13 000 poliisia ja santarmia on komennettu valvomaan järjestystä.
Tiistaina iltapäivällä mielenosoittajat ottivat jo yhteen turvallisuusjoukkojen kanssa Ranskan länsirannikolla Nantesissa.
Mielenosoittajat heittelivät esineitä turvallisuusjoukkoja kohden, ja nämä vastasivat kyynelkaasulla. Aiemmin Nantesissa mielenosoittajat olivat tukkineet kaupungin sisääntuloväylät, mikä aiheutti yli 40 kilometrin autojonot. Myös Rennesin kaupungissa kerrottiin yhteenotoista.
Myös Pariisissa poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen. Poliisi käytti kyynelkaasua sen jälkeen, kun mustiin pukeutuneet ja kasvonsa peittäneet protestoijat hyökkäsivät ruokakauppaan ja sytyttivät tulipalon lähellä Place de la Nationin aukiota Pariisin itäosassa.
Aiemmin Pariisissa ammattiliittojen jäsenet pysäyttivät liikenteen keskeisellä Gare de Lyonin rautatieasemalla kävelemällä junaradalle.
Iltapäivään mennessä yli 20 ihmistä oli otettu Pariisissa kiinni, poliisi kertoi.
Mielenosoituksissa vastustetaan presidentti Emmanuel Macronin eläkeuudistusta, joka muun muassa nostaa eläkeiän 62 vuodesta 64 vuoteen.
Protesteja tuetaan lakoilla
Torstaina protestit muuttuivat varsinkin Pariisissa osin väkivaltaisiksi mellakoiksi. Poliisi otti kiinni yli 450 ihmistä. Poliisia kritisoitiin mielenosoitusten jälkeen voimakkaasti liian kovista otteista.
Poliisin toimia valvova sisäinen IGPN-yksikkö on tähän mennessä aloittanut 17 sisäistä tutkintaa poliisin toimista sen jälkeen kun eläkeprotestit alkoivat.
Sisäministeri vetosikin sekä protestoijiin että virkavaltaan todeten, että "tällaisena väkivaltaisena aikana jokaisen on osoitettava pidättyvyyttä".
Eläkeprotesteja on tehostettu myös lakoilla. Pariisin joukkoliikennettä operoivan RATP:n mukaan Pariisin joukkoliikenne takkuaa tiistaina pahasti lakkojen vuoksi.
Roskakuskien pitkään jatkuneen lakon vuoksi Pariisin kaduilla haisee ainakin 8 000 tonnia jätteitä. Roskakurimusta pahentaa entisestään se, että Pariisin ulkopuolella sijaitsevan jätteidenpolttolaitoksen työntekijät menivät maanantaina lakkoon.
Yksi Pariisin tunnetuimmista nähtävyyksistä, Louvren taidemuseo, meni maanantaina yllättäen kiinni sen jälkeen, kun sen työntekijät sulkivat museon ovet. Pariisin Eiffel-torni on tiistaina suljettu, kuten aiempinakin mielenosoituspäivinä.
Ainakin 15 prosenttia Ranskan huoltoasemista kärsii polttoainepulasta, koska jalostamotyöntekijät ovat lakossa.
Ammattiliitot haluttomia neuvottelemaan
Macron tapasi maanantaina pääministeri Elisabeth Bornen sekä useita muita hallituksen ministereitä ja kansanedustajia Elysee-palatsissa. Macron korosti, että hallituksen on oltava valmis neuvotteluihin ammattiyhdistysliikkeen kanssa.
Samalla presidentti kuitenkin muistutti, ettei väkivaltaisilla mellakoilla ole mitään tekemistä eläkkeiden kanssa, vaan niiden tavoitteena on hyökätä valtion instituutioiden ja turvallisuusjoukkojen kimppuun.
Borne on ehdottanut, että tulevien kolmen viikon aikana käytäisiin laajoja neuvotteluja, joissa olisi mukana kansanedustajia, puolueita, paikallisviranomaisia ja ammattiliittoja.
Ammattiliittojen into osallistua pääministerin ehdottamiin neuvotteluihin on kuitenkin toistaiseksi ollut vähäinen. Maltillisena pidetyn CFDT-liiton puheenjohtaja Laurent Berger muun muassa sanoi, että hän voi neuvotella, mutta vasta sen jälkeen, kun eläkelaki on siirretty sivuun.
Perinteisesti jyrkempänä tunnetun LFI-puolueen puheenjohtajan Jean-Luc Melenchonin mukaan ammattiliittojen ja hallinnon välit on helppo korjata.
– Laki on peruttava, Melenchon neuvoi.
Macron ajoi eläkelain läpi väkisin ilman parlamentin alahuoneen hyväksyntää kiistellyn perustuslain pykälän avulla sen jälkeen, kun selvisi, ettei lakiesitys olisi mennyt läpi parlamentissa.
Eläkeiän nostamisen lisäksi laki pidentää sitä aikaa, jonka ihmisten on oltava töissä saadakseen täyden eläkkeen.
Macron on vakuuttanut, ettei hän peru lakia, koska se on välttämätön, jottei koko eläkejärjestelmä tulevaisuudessa romahtaisi.