Esteettömästä liikkumisesta on iloa jokaiselle – ja joillekin se on edellytys jokapäiväisessä elämässä selviytymiselle. Mutta pitääkö jokaisen suomalaisen kerrostaloasunnon olla esteetön – ja paljonko se saa maksaa?
Rakentamisen ammattilaiset ovat jo ehtineet sanoa sanansa rakentamisen normeista heille erikseen suunnatussa kyselyssä. Siinä nousi esille monia määräyksiä, jotka herättivät värikästä keskustelua niin puolesta kuin vastaan.
Jyrkimmin mielipiteitä jakoivat asuntojen esteettömyyttä koskevat vaatimukset uusien asuntojen rakentamisessa. Keskustelun kärki kohdistui kylpyhuoneiden mitoitukseen ja nimenomaan ns. invaympyrään, jonka edellytetään olevan jokaisen uuden kerrostalon kylpyhuoneessa.
Tamperelainen rakennustarkastaja Kalevi Lammi arvioikin märkätiloja koskevien vaatimusten lisääntyneen selvästi, samoin vaatimusten taloon ja asuntoihin pääsemisestä: Jotta jokaiseen asuntoon päästäisiin pyörätuolilla, hiukankin hankalammassa maastossa joudutaan hankaluuksiin jo talon pääkulun toteuttamisessa.
– On selvää liioittelua mitoittaa jokainen asunto siitä lähtökohdasta, että joku saattaa joutua pyörätuoliin, sanoo myös toimitusjohtaja Jukka Terhonen (Rakennustoimisto Palmberg Oy).
– Pyörätuolilla liikkuvalle ihmiselle joudutaan kuitenkin joka tapauksessa toteuttamaan muutkin ratkaisut eri tavalla - esimerkiksi kaapit on mitoitettu väärin. Ja siinä on kysessä vain yksi vammaisuuden laji. Sokeita tai dementoituneita ei ole huomioitu millään tavalla.
Rollaattorien määrä kasvussa
Arkkitehti Maija Könkkölä Invalidiliitosta muistuttaa kuitenkin, että pyörätuolimitoitus palvelee huomattavasti suurempaa ryhmää kuin pyörätuolin käyttäjiä:
