Monessa suomalaisessa kodissa sisäilmaa huonontaa puutteellinen ilmanvaihto. Pelkästään Hengitysliiton neuvontaan tulee joka vuosi valtava määrä ilmanvaihdon korjaamiseen tai parantamiseen liittyviä kysymyksiä.
Eniten ongelmia on ollut 1970–80-lukujen taloissa, joissa ei ole toimivaa ilmanvaihtojärjestelmää tai joissa on koneellinen poistoilmanvaihto ilman selkeitä korvausilmareittejä, kertoo Hengitysliiton korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala.
– Ongelmia aiheuttaa helposti myös painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä ilman selkeää korvausilmareittiä ja korvausilman suodatusta, Kujala sanoo.
Kun likainen sisäilma poistuu joko painovoimaisesti tai koneellisella poistoilmanvaihdolla, mutta raikasta ilmaa ei tule tilalle, korvausilma virtaa sisälle tavalla tai toisella – pahimmillaan talon rakenteiden tai jopa maaperän kautta, eli jo valmiiksi epäpuhtaana.
Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtajan Mervi Aholan mukaan suomalaisissa kodeissa on kolmea erilaista ilmanvaihtojärjestelmää: Painovoimaisella poistolla toimiva järjestelmä, koneellisella poistolla toimiva järjestelmä sekä koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä. Kahdessa ensimmäisessä haasteena on nimenomaan korvausilman saaminen.
– Joissakin taloissa korvausilmareitit on jossain vaiheessa ollut, mutta ne on esimerkiksi vedon takia laitettu umpeen. Toisaalta on myös paljon asuntoja, joihin niitä ei ole alun perinkään tehty kunnolla, vaan on ajateltu, että ilmaa saadaan sisälle esimerkiksi jättämällä pois osa ikkunan tiivisteistä.
Uusissa taloissa ongelmana huoltojen laiminlyönti
2000-luvun vaihteessa Suomessa alettiin tehdä rakennuksiin koneellisia tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmiä. Näiden osalta ongelmia syntyy, jos laiminlyödään huolto ja ylläpito – eli esimerkiksi suodatinten vaihto, joka pitäisi tehdä kahdesti vuodessa.