Puutarhakalusteet tuovat tunnelmaa

Kesäkalusteet, aivan kuten muutkin huonekalut, ovat tärkeä tekijä tunnelman luomisessa. Askeettiset pihakalusteet tai bambuhuonekalut sopivat japanilaistyyppisille pihoille, romanttisen runsaasti koristellut metallikalusteet reheviin puutarhoihin. Aasialaistyyppiseen puutarhaan ihastunut viherpeukalo valitsee pihaansa luontevimmin tummaa puuta.

Uudet kesäkalusteet kannattaa ostaa harkiten ja punnita tarkkaan mihin käyttöön ne aiotaan hankkia. Halutaanko kalusteiden olevan lämpimiä ja miellyttäviä käytössä vai ennen kaikkea helppohoitoisia? Entä halutaanko tehdä ympäristöystävällisiä valintoja?

Kalusteiden käyttöominaisuuksissa on eroja. Metalli kestää parhaiten, mutta on kylmä ilman pehmusteita. Muovi on niin ikään kestävä, mutta toisaalta kellastuu, eikä ehkä ole kauneinkaan valinta. Puu taas on lämmin, mutta vaatii säännöllistä huoltoa ja oikeaa talvisäilytystä. Toisaalta aivan huoltovapaita puutarhakalusteita tuskin onkaan.

Jos puutarhassa on katettu terassi, on vaihtoehtoja runsaammin. Silloin kyseeseen voivat tulla myös pehmustetut, rottinkiset tai muuten säänarat kalusteet. Kekseliäin kantaa katoksen alle vaikka isoäidiltä perityn keinutuolin tai vanhan sohvan.

Tarkkana uusien kesäkalusteiden ostossa

Monet kauppiaat mainostavat kalusteitaan erilaisilla ympäristömerkeillä ja laatutodistuksilla. Todellisuudessa kuluttajaa useimmiten harhautetaan, sillä alkuperätodistukset ovat usein itse laadittuja, eivätkä siten tarjoa takuuta ympäristöystävällisistä ja sosiaalisesti kestävistä tuotteista. Valtaosa, noin 70 %, Suomessa myytävistä puisista puutarhakalusteista tuodaan ulkomailta, lähinnä Indonesiasta ja Vietnamista.

Trooppisia puulajeja on kymmeniä, ja samaakin puuta voidaan myydä eri nimillä. Suomessa myytävät kovapuukalusteet ovat useimmiten merantista, keruingista, parashoreasta (seraya) tai tiikistä valmistettuja. Myös mahonkia ja raminia käytetään, samoin afrikkalaista mahonkia ja merbauta. Näistä lajeista uhanalaisia ovat mm. mahonki ja merbau, monet meranti-, keruing-, parashorea- ja raminlajit sekä afrikkalainen mahonki.

Toisin kuin ajatellaan, viljeltykään kovapuu ei aina ole ympäristöystävällinen vaihtoehto, sillä viljelmät perustetaan usein raivaamalla alkuperäinen sademetsä alta pois. Voisi myös ajatella, että sademetsäpuun ostamatta jättäminen olisi paras keino suojella sademetsiä, mutta sekään ei ole totta. Jos puun kysyntä tyrehtyy, sademetsät saatetaan hävittää kokonaan ja istuttaa tilalle vaikkapa palmuöljyplantaaseja.

Etsi FSC-merkki

Ekologisesti parhaan valinnan tekee ostaessaan kotimaisesta puusta (koivu, mänty, kuusi, tammi, lehtikuusi) valmistettuja puutarhakalusteita. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Siksi viisas kuluttaja uskaltaa ostaa myös sademetsäpuuta, mutta on kiinnostunut trooppisten metsien hoidosta. Häntä huolettaa se, miten puut korjataan, ja maksetaanko esimerkiksi työntekijöille käypä korvaus työpanoksesta. Mutta mistä tämän sitten voi tietää?

Kun puussa on FSC-merkki, se on tuotettu luontoa säästävin menetelmin ja puunhankintayhtiö huolehtii työntekijöidensä sosiaaliturvasta ja työturvallisuudesta. FSC eli Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon ja avoin jäsenjärjestö, johon voivat liittyä jäseneksi organisaatiot ja yksityiset henkilöt.

FSC:n perusti vuonna 1993 maapallon metsien häviämisestä huolestuneitten ympäristöalan, metsäalan ja yhteiskunnallisen alan edustajien ryhmä tavoitteenaan edistää ympäristön kannalta vastuullista, yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsien hoitoa. FSC:n päämaja on Bonnissa, Saksassa. FSC on ainoa WWF:n suosittelema puun sertifiointijärjestelmä.

FSC-merkittyjä ja sademetsäpuusta tehtyjä puutarhakalusteita on saanut Suomesta vasta muutaman vuoden ajan, mutta muualla Euroopassa ne sen sijaan ovat tunnetumpia ja lisäävät jatkuvasti markkinaosuuttaan. Nykyään Suomessa on kuitenkin jo tarjolla kokonaisia FSC-merkittyjä huonekalusarjoja sekä grillihiilten tavoin käytettäviä brikettejä.

Vanhat ja uudet puukalusteet huolletaan

Jotta uusi puukaluste kestäisi mahdollisimman pitkään, suositellaan sen pinnan öljyämistä ennen käyttöä. Jos puukalusteet on hankkinut jo aiemmin on ne nyt aika kaivaa esiin talvivarastosta. Jos puutarhakalusteita on säilytetty lämmitetyssä tilassa, ne ovat mahdollisesti kuivuneet ja kutistuneet, ja niiden liitokset ovat voineet löystyä. Tästä syystä kalusteet on hyvä siirtää ulos pari viikkoa ennen käyttöönottoa keväällä. Ulkona ne imevät kosteutta ilmasta ja saavat takaisin entisen tukevuutensa.

Kaikki puukalusteisiin käytetyt puulajit harmaantuvat vuosien kuluessa. Lämpötilan ja kosteuden vaihtelu aiheuttaa pintaan pieniä säröjä ja halkeamia. Niillä ei ole mitään tekemistä puun laadun kanssa, eivätkä ne vaikuta kalusteen kestävyyteen. Jos harmaantuneen kalusteen väri halutaan palauttaa alkuperäiseksi, se hiotaan hiekkapaperilla (karheus 120-140) ja käsitellään kovapuuöljyllä, joka voi sisältää pigmenttejä. Jos puupinnalle kaatuu ruokaa tai juomaa, kannattaa kuivata pinta heti, jottei se värjäydy.

Riippumatossa rentoutuen

Pöytäryhmien ääressä nautitaan kesäaamiaiset ja muut ateriat, mutta rentoutumiseen kaivataan lepolassea, kansituolia tai verkkokeinua. Etelä-ja Väli-Amerikassa riippumatot ovat jopa osa kodin sisustusta, ja monet sikäläiset nukkuvatkin yönsä mieluummin riippumatossa kuin sängyssä. Myös monissa laivoissa on perinteisesti käytetty riippumattoa nukkumiseen ja rentoutumiseen. Suomessa vanha kunnon riippumatto toimii kesäfilosofin lempipaikkana tai paikkana, jossa ahertaja voi ottaa ansaitut nokoset.

Helpointa ja luonnonmukaisinta on ripustaa keinu kahden puun väliin. Tällöin molempien puiden rungot tulee pehmustaa, jotta niiden kasvu ei häiriinny kesäisestä keinujasta. Mikäli pihaltasi ei löydy kahta paksuhkoa puuta, toimii ratkaisuna jalallinen, noin 20 kilon painoinen riippumattoteline. Riippumattoteline on myös paras ratkaisu silloin, jos haluaa oleskella auringossa. Telineen avulla riippumattoa voi siirrellä helposti paikasta toiseen auringon liikkeiden mukaan pihalla pois varjostavien puiden alta.

Vuonna 1986 perustetun Nanne Oy:n sanotaan tuoneen riippumattokulttuurin Suomeen. Aluksi Suomessa myytiin pääasiassa puupäätyisiä riippukeinuja, joiden kangas on hyvin kapea (80 90 cm) ja pituuskin vain 190 cm. Näillä riippukeinuilla on taipumus olla hieman kiikkeriä, mutta vastaavasti ne sopivat mainiosti auringonottoon. Riippukeinut valmistetaan yleensä puuvillasta.

Riippumatto taas voi olla leveämpi ja suunniteltu kahdellekin hengelle. Puupäätyisen riippukeinun vastineessa kangas riippuu vapaasti kiinnitysköysistä. Riippumatossa tulee maata hieman viistottain pituussuuntaan, jolloin matto tukee mukavasti koko vartaloa.

Riipputuoli on vähän tilaa vievä vaihtoehto, joka on helppo ripustaa katosta koukulla tai ylähirrestä köydellä. Riipputuolin kangasosa on useimmiten kokonaan puuvillaa tai puuvillaverkkoa, joka muotoutuu selän kaarevuuden mukaan, ja tukee hyvin sitä. Tuolin voi helposti siirtää sisältä kuistille tai parvekkeelle, tai ottaa vaikka mukaan mökille. Luonnossa liikkuva kantaa riipputuolin metsään ja ripustaa sen vankkaan oksaan. Tuolista on hyvä tarkkailla kesäluonnon ihmeitä.

Teksti: Nina Pinjola
Kuvat: Kodin Anttila, Nanne Oy

Lisätietoja:
www.certifiedwood.org
http://www.fscoax.org