Putkiremontin päätöksenteko ja vaihtoehdot

Putkiremontista päättäminen taloyhtiössä on monivaiheinen prosessi. Kaikki ratkaisevat päätökset tehdään yhtiökokouksessa. Lähtökohtana on enemmistöpäätös, jolloin päätöksenteon tueksi vaaditaan yli puolet yhtiökokouksessa annetuista äänistä.

"Hankesuunnittelun käynnistämispäätös tulisi ensimmäiseksi tehdä yhtiökokouksessa", opastaa Anu Kärkkäinen. "Silloin mietitään taloudellista ja teknistä valmistautumista hankkeeseen. Esillä ovat ainakin suunnittelupäätöksen käynnistäminen ja rahoittaminen ja tietysti myös varsinainen rakentamispäätös pitää käsitellä yhtiökokouksessa."

Hanke on mittava ja rahoitus sen mukainen. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi ennakkosäästäminen ja asuinvarauksen käyttö. Käytännössä putkiremontissa joudutaan kuitenkin yleensä ottamaan yhtiölainaa.

"Kannattaisi myös miettiä, onko taloyhtiöllä mahdollisesti tiloja, joita voidaan realisoida", Kärkkäinen kehottaa. Yleinen vaihtoehto on se, että yhtiö ottaa riittävän pitkäaikaisen lainan, jolloin osakkaat maksavat ns. rahoitus-/pääomavastiketta taloyhtiölle vaikkapa 10 vuoden ajan. Yhtiön pitäisi kuitenkin mahdollistaa myös se, että osakkaat voivat halutessaan maksaa oman hankeosuutensa yhtiölle kertasuorituksena. Käytännössä he voisivat siis maksaa esimerkiksi 20 000 euron osuutensa joko kerralla tai vaihtoehtoisesti 10 vuoden kuluessa 200 euroa kuukaudessa.

Putkiremontin vaihtoehtoja kartoittavaan hankesuunnitteluun ja sen pohjalta tehtävään päätöksentekoon kannattaa varata riittävästi aikaa, sillä hätäisesti tehdyt ratkaisut tulevat usein kalliiksi. On myös selvitettävä hyvissä ajoin, minkälaisia toiveita ja odotuksia taloyhtiön osakkailla on putkiremontille ja omien kylpyhuoneidensa uusimiselle.

Tavoiteasettelua ja vaihtoehtojen pohdintaa varten on hyvä järjestää useitakin vapaamuotoisia keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia, jolloin yhtiökokouksissa voidaan keskittyä varsinaiseen päätöksentekoon. Runsaasti hyviä kokemuksia on myös siitä, että putkiremonttia tai muita merkittäviä korjaushankkeita koskevia päätöksiä tehdään ylimääräisissä yhtiökokouksissa. Silloin varsinaisissa yhtiökokouksissa voidaan painottua asunto-osakeyhtiölain edellyttämien vuosittaisten päätösten tekemiseen.

Ylimääräisiä yhtiökokouksia hyödynnettiin myös Helsingin Kalliossa olevan Satakallion putkiremontin päätöksenteossa:

2001 Putkiston kuntoarvio
2002 Hankesuunnitelma
2003 Ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin putkiremontin laajuudesta, korjauksen tasosta ja suunnitelmien teettämisestä.

"Kyllä siitä piti puhua yhtiökokouksessa useana vuotena, tehdä lisäselvityksiä ja pystyä osoittamaan selvästi esimerkiksi vesivahinkolistasta, minkälaisia vesivahinkotyyppejä on ollut ja korjattu ja mistä ne olivat aiheutuneet", sanoo Jukka Teerimäki. "Hyvin suuri osa niistä - noin 40 prosenttia - johtuu lattiakaivojen koroterenkaiden ja vesieristysten huonosta kunnosta. Puolet on kuitenkin itse putkivahinkoja, mikä tarkoittaa sitä, että tämmöisellä supistuksella vesieristyksiä ei voi korjata. Silloin tehtiin periaatepäätös siitä, että taloyhtiössä tehdään seuraavan viiden, kuuden vuoden aikana putkiremontti ja varattiin rahat suunnittelun käynnistämiseen."

Satakalliossa tehdään perinteinen putkiremontti ja uusitaan samalla kylpyhuoneet. "Kyllähän se oli vähän shokki", myöntää Tellervo Saarsola. "Mutta onhan tässä joka vuosi jotain rakennettu - välillä hissiä, välillä ikkunaa. Onhan se vanhassa talossa tietysti edessä."

Myös Antti Hieta kertoo olevansa ilman muuta hankkeen takana: "Olin ehdottomasti puolesta. Kun talo on tämän ikäinen ja oli tapahtunut vesivahinkoja, oli korkea aika ryhtyä remonttiin."

Peräti 755 asuntoa käsittävä Satakallio on niin suuri yhtiö, että siellä putkiremontti päätettiin tehdä kolmessa vaiheessa.

Vaihtoehtoja voi kokeilla ja yhdistellä

Putkiremonttien aika on koittanut myös Helsingin Käpylässä vuoden 1952 olympialaisia varten rakennetussa kisakylässä, jonka asunnot ovat olleet normaalissa asuinkäytössä reilut 50 vuotta. Kyseessä on kaksi suurta asunto-osakeyhtiötä, joissa on kummassakin 204 asuntoa. Toisessa tehtiin täydellinen putkiremontti vuonna 2004 ja nyt korjaukset aloitettiin myös toisessa - siellä ne kuitenkin toteutetaan pinnoittamistekniikalla.

"Kokeilimme kaikkia kolmea tapaa", kertoo Vesa Fingerroos. "Pohjaviemärit sujutettiin, vesijohdot pinnoitettiin, samoin pystyviemärit. Meillä oli kolme eri urakoitsijaa, jotka tekivät peräkkäin mallit kolmeen eri paikkaan. Sen jälkeen äänestettiin yhtiökokouksessa, tehdäänkö perinteinen putkiremontti vai valitaanko pinnoitus. Päädyttiin pinnoittamiseen."

Asunto-osakeyhtiö Maaliviivan valitsema korjaustapa:
Pohjaviemärit on sujutettu.
Pystyviemärit sekä vesijohdot pinnoitetaan.

"Olemme seuranneet työn etenemistä luottavaisin mielin", sanoo Veli-Markku Kauhajärvi. "Eihän kukaan lupaa tämän kestoiäksi 50 vuotta, mutta kun ottaa huomioon kustannukset ja asukkaille aiheutuvan haitan, tämä on erittäin kannattava ratkaisu jo 30 vuoden iässä." Asumishaitta on kestänyt sekä viemäreiden että vesijohtojen korjauksissa 4–8 päivää.

Päätöksentekovaiheessa pinnoitusvaihtoehdon arvioitiin olevan selvästi perinteistä putkiremonttia halvempi, mutta käytännössä ero on paljon arvioitua pienempi, Fingerroos sanoo: "Perinteisessä putkiremontissa loppukustannus oli 400 € asuinneliö. Pinnoituspuolella kustannusarvio on 330 € pinnassa, mikä näyttäisi riittävän."

On kuitenkin syytä muistaa, että pinnoitusvaihtoehtoon ei sisälly kylpyhuoneiden vesieristeiden tai muukaan uusiminen. Se on vielä edessä. "Olemme laatimassa ohjeistusta kylpyhuoneremontteihin, koska monet osakkaat ovat odotelleet oman kylpyhuoneremonttinsa kanssa yhtiön remonttipäätöstä. Siitä tulee taloyhtiölle pysyvä valvonnan paikka - on seurattava, kuinka niitä sitten toteutetaan." Putkiremontin rahoitusvaihtoja ja kustannusten jakamista käsittelemme tarkemmin tulevissa ohjelmissa.

(JKA 19.10.2007)

Lue myös:

    Uusimmat