Puolustusvoimia vaivaa hammaslääkäripula

Hammaslääkäreitä eivät houkuttele puolustusvoimien muita alemmat palkat.

Puolustusvoimien 26 hammaslääkärin virasta vain puolessa on vakinainen viranhaltija. Pula hammaslääkäreistä heijastuu siten, ettei kaikille varusmiehille pystytä suorittamaan alokastarkastuksia. Lisäksi ostopalvelujen määrä on jatkuvassa kasvussa.

- Kaikki varusmiehet saavat sen hammashoidon, jonka he tarvitsevat. Kaikki akuutit tilanteet hoidetaan ja varusmiehet pääsevät hoitoon hyvinkin nopeasti, lupaa puolustusvoimien ylihammaslääkäri lääkintäeversti Tuomo Nuuja.

Yhteistyö terveyskeskusten ja yksityisen sektorin kanssa ovat avainsanoja, kun hammaslääkäripulaan etsitään ratkaisuja. Pienissä varuskunnissa ongelmat ovat pienempiä, mutta suurten varuskuntien kohdalla ostopalvelut eivät ole pysyvä ratkaisu.

- Meillä on hyviä pysyviä ratkaisuja useilla paikkakunnilla. Osa varuskunnista on niin pieniä, ettei meillä ole siellä omaa hammashuoltohenkilöstöä. Näin ollen jo vuosien ajan tarvittavat palvelut on hankittu talon ulkopuolelta, ja ostopalvelujärjestelmä on toiminut hyvin. Jos varuskunta on riittävän iso, niin silloin ainoa järkevä tapa järjestää hammashuoltopalvelut on tehdä se omalla henkilöstöllä, lääkintäeversti Nuuja toteaa.

Virat eivät kiinnosta

Suurin pula hammaslääkäreistä on Pohjois- ja Itä-Suomen varuskunnissa. Maan suurimman varuskunnan Kainuun prikaatin kolmesta hammaslääkärin virasta on vain yksi täytetty. Edellisen kerran kaikissa viroissa oli haltija vuonna 2003.

- Virat ovat jatkuvasti auki, mutta kiinnostuneita hakijoita ei ole ollut. Näiden vuosien aikana on tullut vain yksi hakemus, mutta hänkin veti hakemuksensa pois, Kainuun prikaatin ainoa hammaslääkäri Timo Immonen kertoo.

Immosen mielestä syy puolustusvoimien hammaslääkäripulaan on perin arkinen. Raha ratkaisee, kun nuoret hammaslääkärit punnitsevat tulevaisuuden vaihtoehtoja.

- Jos palkkaus muualla on yli 1000 euroa parempi, niin ei nuori hammaslääkäri urasta puolustusvoimissa kiinnostu. Joitakin voisi houkutella sotilasvirka, mutta vuoden 1995 jälkeen meillä siirryttiin siviilivirkoihin, kun haluttiin vähentää erikoisupseerien määrää, Immonen toteaa.

Kainuun prikaatissa heinäkuun saapumiserä oli ensimmäinen, jolta alokastarkastukset jäivät tekemättä. Tammikuun saapumiserän alokkaiden suut syyniin pääsevät, sillä muutamaksi viikoksi saatava varusmieshammaslääkäri tulee helpottamaan työtaakkaa.

- Alokastarkastusten suorittaminen olisi erittäin tärkeää, sillä ne ovat osa yleisterveystarkastusta. Hammasongelmien kanssa ei ole syytä odottaa tilanteen akutisoitumista, sillä pienet ongelmat ovat helpompia hoitaa kuin suuret, Immonen muistuttaa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat