Kilpailu suksimarkkinoilla on kovaa. Tänä talvena suksia arvioidaan myytävän 200 000 paria. Venäläiset hallitsevat markkinoita.
Puolet Suomessa ensi talven aikana myytävistä maastohiihtosuksista valmistetaan Venäjällä.
Suksia myydään valmistajien ja kauppiaiden arvion mukaan edellistalvien tapaan noin 200 000 paria.
Suomessa suksia valmistavat enää Karhu Kiteellä ja Peltonen Ski Hartolassa. Molempien tuotannossa on vaativampaan kuntoilu- ja kilpailukäyttöön tarkoitettuja hiihtosuksia.
Venäläiset vallanneet alaa
Lasten suksipaketit ja halvempien hintaluokkien sukset teetetään pääosin Venäjällä Moskovan lähellä olevassa tehtaassa. Venäläisen Sport Technology Centerin asiakkaita ovat miltei kaikki maailman johtavat suksifirmat lukuunottamatta Fischeriä, jolla on sen osittain omistama tehdas Ukrainassa.
-STC on tehnyt isot investoinnit nykyaikaisiin laitteisiin, ja vallannut leijonan osan myös länsimarkkinoilla. Sen valmistamia suksia myydään eri merkkisinä hyvinkin neljännes reilusta miljoonasta maailmalla vuosittain myydystä suksiparista. Luvussa eivät ole mukana Venäjän omat markkinat. Aiemmin halvemman hintason suksia teetettiin enemmän Virossa, mutta siellä tuotantokustannukset ovat nousseet, sanoo Peltonen Skin toimitusjohtaja Juhani Eskelinen.
Lisää tuotantoa Suomeen?
Peltosen Hartolan tehtailla valmistetaan alkavalle kaudelle 25 000 paria suksia, joista 40 prosenttia menee vientiin. Peltonen Ski Oy jatkaa viime vuonna konkurssiin menneen yrityksen toimintaa. Sen suurin omistaja on 61 prosentin osuudella norjalainen Helilift As, joka omistaa myös puolet norjalaisesta Åsnesin suksitehtaasta. Peltosen omistajiin kuuluu myös perinteikäs Esko Järvinen Oy, joka valmistuttaa suksia Virossa, Venäjällä ja Hartolassa.
Suurimmillaan Esko Järvinen Oy valmisti Hollolassa 450 työntekijän voimin noin miljoona paria vuodessa. Hartolassa onkin kannettu huolta tuotannon mahdollisesta siirtymisesta Norjaan.
-Huoli on aiheeton, sillä päinvastoin norjalaiset saattavat siirtää pienempien tuotantokustannusten vuoksi tuotantoa Hartolaan. Norjassa kustannukset sivukuluineen ovat 30 prosenttia suuremmat kuin meillä. Lisäksi heille on tärkeää saada jalansija EU-maahan, arvioi Eskelinen.