Puheterapeuteista pula koko maassa

Keittiösanastoa

Suomessa on tällä hetkellä vajaat 800 puheterapeuttia. Työttömiä alalla ei ole ollut muutamaan vuoteen. Maahamme mahtuisi vielä yli 2000 puheterapeuttia lisää, jos meitä verrataan vaikkapa kymmenen miljoonan asukkaan Belgiaan. Siellä alan ammattilaisia on 6000.

Suomen Puheterapeuttien liiton puheenjohtajan Anita Kiesiläisen mukaan Suomen kaltainen pula on myös Ruotsissa.
-Olin vastikään Euroopan maiden puheterapeuttijärjestöjen kongressissa, jossa tuli ilmi, että lähes kaikkialla palvelujen kysyntä on tarjontaa suurempaa.

Puheterapiaa opiskelevat purkavat jonkin verran hoitoa tarvitsevien sumaa. Oulussa opiskelijat antavat reilut 6000 terapiaa vuosittain, joten pienimpiä puhehäiriöitä, kuten artikulaatiovirheitä, saadaan opiskelijoiden avulla parannettua.

Tieto lisää työtä

Puheterapeuttipulaan on useita syitä, joista suurin lienee tiedon lisääntyminen. Lasten puhe- ja kommunikaatiohäiriöt havaitaan entistä herkemmin, sillä niin lääkärit, neuvolahenkilökunta kuin vanhemmatkin ovat nyt valveutuneempia. Puheterapeuttien työmäärää lisää lääketieteen ja terveydenhoidon yleinen kehittyminen. Esimerkiksi puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation apuvälineet ovat lisääntyneet roimasti.

Ihmiset, jotka eivät 30 vuotta sitten kommunikoineet millään tavalla, viestivät tänä päivänä uusien apuvälineiden ansiosta ja näin ollen tarvitsevat kuntoutusta. Kiesiläisen mukaan työsarkaa kasvattavat myös aikuiset aivoverenkiertohäiriöistä kärsivät afaatikot. Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuvien joukko on nykyään suuri.
-Aivoverenkiertohäiriöihin ei enää nykyään kuolla, mutta niistä jää usein kielellisiä vaikeuksia.

Palkkauksessa parantamista

Koska puheterapeutit ovat täystyöllistettyjä, heillä on vara valita työpaikkansa. Työn perässä ei ole pakko lähteä syrjäseudulle, ja toimeentulo on turvattu yksityisenä ammatinharjoittajanakin. Anita Kiesiläisen mukaan puheterapeuttien palkkauksessa olisi parantamisen varaa.
-Pienetkin kunnat saisivat varmasti houkuteltua puheterapeutteja maksamalla työehtosopimuksen palkkaliukuman ylärajan mukaista palkkaa. Yleensä kunnat kuitenkin tarjoavat liukuman alinta, mikä ei innosta puheterapeuttia ainakaan vaihtamaan työpaikkaa.

Logopedian professori Matti Lehtihalmes on havainnut, että kunnat eivät mielellään edes perusta puheterapeutin virkoja. Peruspalvelu järjestetään ostamalla terapia yksityiseltä.
-Kunnissa ajatellaan, että palvelujen ostaminen yksityiseltä tulee edullisemmaksi. Näin ei tarvitse maksaa viran oletettua luppoaikaa, jota ei kylläkään todellisuudessa ole.

Puheen häiriöt lisääntyneet?

Puheterapian kasvaneen tarpeen syyksi epäillään myös kommunikaatiohäiriöiden lisääntymistä. Asiaa ei kuitenkaan ole vielä tutkittu tarpeeksi, jotta häiriöiden kasvu voitaisiin todistaa. Lehtihalmes kuitenkin arvelee yleisen pahoinvoinnin heijastuvan myös kommunikaatiohäiriöiden määrässä.
-Aikuisten pahoinvointi näkyy heidän lapsissaan. Kun ympäristö on ikävä ja hankala, ongelmatkin kasvavat.

Puheterapiaa tarvitsevat muutkin kuin r- ja s-virheistä kärsivät lapset. Puheterapia on tärkeää mm. sekä kuulo- että cp-vammaisten kuntoutuksessa. Terapiaa kaipaavat myös viivästyneestä kielen ja puheen kehityksestä kärsivät lapset, dysfaatikot, äänihäiriöiset, afaatikot, halvauspotilaat ja kehitysvammaiset.
(STT)