Psykiatri: Rauhanturvaaminen ei selitä Rovaniemen ammuskelua

Puolustusvoimien psykiatrian erikoislääkäri Matti Ponteva pitää Rovaniemen ammuskelutapausta poikkeuksellisena.

- Jonkin verran yhteyttä psyykkisillä ongelmilla kotiuttamisen jälkeen on siihen, minkälaisella pohjalla on tehtäviin lähtenyt. Jos lähtiessä on ongelmia, niin turha kuvitella, että ne ratkeavat, kun lähtee kotoa pois rauhanturvaajatehtäviin, sanoo lääkintäeversti Ponteva.

- Kyllä tämä ihmetyttää. Onneksi nämä ovat harvinaisia. Suomalaisilla rauhanturvaajilla väkivaltaisuus kotiin palaamisen jälkeen on hyvin harvinaista, jos vertaa esimerkiksi norjalaisiin, sanoo rauhanturvaajien kotiinpalaamista tutkinut Ponteva

- Yksittäiseen tapaukseen en ota kantaa, mutta harvinainen tapaus tämä on.

Kahta nuorta miestä ja itsensä Rovaniemellä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ampunut oli toiminut rauhanturvaajana Kosovossa. Rovaniemen poliisin mukaan hän oli palannut takaisin Suomeen viikko sitten.

Matti Ponteva on osa-aikaelääkkeellä puolustusvoimien mielenterveystyön ylilääkärin toimesta, jossa hän on seurannut suomalaisten sotilaiden jaksamista vuosikymmeniä.

- Meillä ei ole järjestelmää, jossa seurattaisiin kotiutettavia ja yritettäisiin etsiä psyykkisiä häiriöitä. Väkivaltaisuus on kuitenkin äärimmäisen poikkeavaa ja toisaalta tällaisten tapausten ennustaminen on mahdotonta.

Ponteva sanoo, että parhaillaan kotiuttamisen seurantaa kehitetään ja rauhanturvaajille tehtäneen jatkossa perusteellinen terveystarkastus ja kysely sen jälkeen, kun he ovat palanneet kotiin.

- Seurantaa tehostetaan, kun lausuntokierroksella oleva esitys hyväksytään, ehkä jo lähikuukausina, sanoo Ponteva.

Suomalainen mies ei helposti avaudu

Psykiatrian erikoislääkäri Matti Ponteva sanoo, että haasteet rauhanturvaajien jälkihoidon kehittämisessä ovat raha ja suomalaisten miesten puhumattomuus.

- Puolustusvoimat ei ole aikaisemmin ollut kiinnostunut jälkihoidon kehittämisestä, mutta nyt tälle asialle ollaan avoimempia, sanoo Ponteva.

- Toinen ongelma on se, että hyväksyvätkö rauhanturvaajat muita keskustelemaan asioista kuin vertaiset, eli ne, jotka ovat olleet rauhanturvatehtävissä itsekin.

- Lähimmäisille ei välttämättä haluta puhua, eivätkä lähimmäiset ehkä aina jaksa samoja asioita kuunnella.

- Suomalainen mies ei ole kovin herkkä apua hakemaan. Tärkeää olisi, että avun tuntija tuntisi rauhanturvaajan olosuhteita ja psykologisia tekijöitä, jotka vaikuttavat, summaa Ponteva.