Professori: ”Tärkeämpi kysymys on, mistä Kreikka löytää heti 10 miljardia riihikuivaa”

Kreikan kansanäänestyksen kielteinen tulos on nostamassa Euroopan keskuspankin EKP:n entistäkin tärkeämpään asemaan Kreikan tilanteen suhteen, arvioi Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen MTV:n Kymmenen uutisissa.

Puttonen huomauttaa, että Kreikan pankkijärjestelmä on pysynyt pystyssä EKP:n rahoituksen turvin ja nyt kysymys kuuluu, jatketaanko sitä.

– Aika vaikea kuvitella, että sitä ainakaan pystyttäisiin kasvattamaan tämän ei-päätöksen jälkeen.

Puttosen mukaan on ilmeistä, että pankit pysyvät kiinni Kreikassa. Kreikka on ilmoittanut pystyvänsä tekemään sopimuksen jopa päivässä.

– Minkä sopimuksen? Nyt he äänestivät ei sellaisesta ehdotuksesta, joka ei enää edes ollut voimassa, Puttonen huomauttaa.

Muiden euromaiden on Puttosen mukaan mietittävä, miten tästä eteenpäin.

– Jonkinlainen sopimusehdotus pitää tulla.

Sopimukseen useita viikkoja

Sopimuksen sorvaaminen ja hyväksyminen ottaa paljon aikaa, sillä se pitää käydä läpi jokaisessa jäsenmaassa. Puttonen arvioi, että aikaa kuluu useita viikkoja.

– Kreikan yritykset eivät pysty maksamaan laskuja ulkomaille, sairaalat eivät pysty maksamaan lääkkeitä. Miten palkat pystytään maksamaan poliiseille, armeijalle ja lääkäreille? Kaikki nämä ovat isoja kysymyksiä täysin vailla vastausta, Puttonen sanoo Kymmenen uutisten haastattelussa.

Puttosen mukaan Kreikan jättimäistä yli 300 miljardin velkaa pitää leikata, mutta tätä oleellisempi kysymys on Kreikan kipeä rahantarve.

– Tärkeämpi asia on se, että maa yksinkertaisesti tarvitsee IMF:n arvion mukaan 10 miljardia ihan riihikuivaa rahaa selvitäkseen lähikuukaudet. Tämä raha pitää löytää jostakin ihan niin, että yhteiskuntarauha säilyy ja arki jatkuu.

Rahaliitto suunnattava uudelleen

Puttonen huomauttaa, että Kreikka-kysymys on todella iso kysymys euromaille. Hänen mukaansa nyt luodaan tietä eteenpäin, sillä vanhat ratkaisut eivät toimineet.

– Nyt pitää uudelleensuunnata koko EU ja erityisesti rahaliiton kehitys tästä eteenpäin. Miten suhtaudutaan velkojen leikkauksiin, miten hätärahoituksiin ja miten pankkijärjestelmän rahoittamiseen?

Puttonen myös huomauttaa, että jos vastaavan olisi annettu tapahtua viisi vuotta sitten, Kreikan tilanne olisi levinnyt yhdessä yössä myös muualle. Nyt on pystytty rakentamaan palomuureja leviämisen estämiseksi.

Lue myös:

    Uusimmat