Presidentti päätti yli kolmanneksen Pro Finlandia -palkituista listan ulkopuolelta

Ministerin listalta reilu puolet läpi

Palkittavia ehdottavat yleensä eri taiteilijajärjestöt. Ministeriö saa vuosittain kolmisenkymmentä ehdotusta, joista karsinnan jälkeen jää kymmenkunta. Ministeriö saa esittää myös henkilöä järjestöjen tms. ehdotusten ulkopuolelta. Opetusministeriön esityksen hyväksyy aina kulttuuriministeri.

Se toimitetaan ritarikuntiin, jonka hallitus valmistelee esityksensä tasavallan presidentille, joka tekee päätökset.

Eniten lopullinen palkittavien lista poikkesi ministerin esityksestä vuonna 2005. Silloin peräti yhdeksän neljästätoista palkitusta oli sellaisia, joita ministeriön esityksessä ei oltu listattu.

Vuosina 2006-2007 puolet ministerin esittämistä henkilöistä sai mitalin, vuonna 2008 kaksi kolmasosaa. Tänä vuonna ministeriön listalla oli peräti 18 henkilöä, joista kymmenen sai Pro Finlandian.

Ministeriö ottaa opikseen

Vuosina 2005-2009 ministeriö esitti mitalia yhteensä 64 eri henkilölle. Heistä 34 sai mitalin heti samana vuonna , kolme toisella yrittämällä. Kolmea henkilöä taas on esitetty kaksi kertaa, mutta Pro Finlandia -mitalia ei ole myönnetty. Kerran esitettyjä , mutta toistaiseksi vielä ilman jääneitä opetusministeriön esittämiä henkilöitä on 24.

Opetusministeriössä Pro Finlandia -palkittavien listaa seurataan hyvin tarkkaan. Mikäli ministeriö useamman kerran esittää mitalia henkilölle, joka ei sitä saa, ei tätä enää jatkossa esitetä.

- Se on varmaan osoitus siitä, ettei se sitten onnistu, toteaa ministeriön hallinto-osaston ylijohtaja Håkan Mattlin, jolla on kunniamerkkiesityksistä 25 vuoden kokemus.

Osa ministeriön esittämistä taiteilijoista on saanut muun kunniamerkin, yleensä Pro Finlandia -mitalia alemman. Muutama taas on saanut virallisessa protokollassa ylemmän merkin, joita kuitenkin myönnetään kymmenen kertaa niin paljon kuin Pro Finlandia –mitaleita.

Presidentillä yksinoikeus myöntää kunniamerkit

Kunniamerkkiasioissa tasavallan presidentti toimii ritarikuntien suurmestarina, jolla on yksinoikeus näitä kunnianosoituksia myöntää. Opetusministeriön tai ritarikuntien hallituksen esitykset eivät sido häntä millään tavalla.

Ritarikuntien hallituksen sihteerin, suurlähettiläs Pekka Oinosen mukaan tasavallan presidentti todella itse päättää kunniamerkeistä. Mitä korkeampi merkki, sitä enemmän presidentti suurmestarin roolissaan siihen paneutuu.

Siihen, kuinka suuri osa eroista ministeriön esityksen ja Pro Finlandia - mitalin saajien listan välillä on ritarikuntien hallituksen ja kuinka suuri osa presidentin käsialaa, ei saa vastausta. Ritarikunnissa tapahtuva valmistelu on salaista, toisin kuin ministeriön.

Varmaa on vain se, että päätösvalta on presidentillä. Ja että eroja ministeriön esityksen ja oikeasti mitalin saaneiden välillä löytyy, joka vuosi.

Suomen Leijonan Pro Finlandia- mitali on korkein kulttuuriväelle myönnettävä kunniamerkki.

Se voidaan myöntää vain erittäin ansioituneelle taiteilijalle tai kirjailijalle. Muodollisia ikä- tai ansiomääräyksiä ei ole, toisin kuin monen muun kunniamerkin kohdalla.

Ensimmäiset Pro Finlandiat jaettiin vuonna 1945.