Torstaina Suomen Nato-prosessi nytkähtää taas hieman eteenpäin, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) julkistavat Nato-kantansa yhdessä kello kymmenen huomenna torstaina.
Yhteinen kannanotto vahvistetaan sekä valtioneuvoston kansliasta että tasavallan presidentin kansliasta. Näillä näkymin presidentti ja pääministeri julkistavat kantansa tiedotteella.
Pääministeri Marin on vielä torstaina vierailulla Japanissa.
Yhteinen tiedote on yksi askel eteenpäin prosessissa, joka on johtamassa Suomen Nato-jäsenyyteen. Valtiojohdolla odotetaan olevan myönteinen kanta Nato-hakemuksen tekemiselle.
Odotettavissa on, että torstain aikana muutkin Suomen kärkipolitiikot, jotka eivät ole vielä Nato-kantaansa kertoneet, julkistavat näkemyksensä.
Näin hakemuksen valmistelu etenee
Seuraavassa vaiheessa tasavallan presidentti sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ministerivaliokunta (tp-utva) valmistelevat hakemusprosessin uutta askelta mahdollisesti jo sunnuntaina.
Hallituksen yleisistunto antaa tp-utvan työn pohjalta uuden selonteon tai tiedonannon eduskunnalle Nato-hakemuksen lähettämisestä. Eduskunta järjestää tästä uudesta selonteosta tai tiedonannosta valiokuntakäsittelyn ja äänestyksen, jos tarvetta on.
Eduskunta laatii päätöksestään kirjelmän.
Eduskunnan näillä näkymin Nato-hakemukselle myönteinen kirjelmä on puolestaan pohjana tasavallan presidentille, joka päättää hallituksen esittelystä Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut.
Presidentti nimittää lisäksi neuvotteluvaltuuskunnan ja antaa neuvotteluohjeet.
Natolle lähetetään ilmoitus Suomen halukkuudesta liittyä puolustusliittoon. Ilmoituksen allekirjoittajana saattaa toimia ulkoministeri.
Jokaisen Nato-maan hyväksyttävä Suomi
Nato voi järjestää Suomelle liittymisneuvottelut jo muutaman päivän kuluttua sen jälkeen, kun se on saanut Suomen ilmoituksen. Liittymisneuvottelut kestävät todennäköisesti vain päivän tai kaksi.
Varsinaista jäsenyyttä varten kaikkien nykyisten Nato-maiden on hyväksyttävä Suomen liittyminen. Hyväksynnän tekee jokaisen maan parlamentti tai ainakin Yhdysvaltojen kohdalla senaatti. Ratifioinnissa voi kestää kuukausia tai vuosi.
Aiemmin nopein Nato-prosessi on koskenut Montenegroa, jonka liittyminen kesti vuoden.
Ratifiointiprosessin jälkeen Naton pääsihteeri kutsuu Suomen liittymään Naton perussopimukseen. Tämän jälkeen Suomessa eduskunta päättää hallituksen esityksestä lopullisesti Suomen liittymisestä.
Todennäköisesti vasta tässä vaiheessa selviää perustuslakivaliokunnan käsittelyssä se, tarvitaanko eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö päätökseen vai riittääkö määräenemmistö.
Näillä näkymin eduskunnassa syntyy myös kahden kolmasosan enemmistö Nato-päätöksen taakse.