SuomiAreenassa puhutaan myös ammattikouluihin hakeutuvien tulevaisuudesta. Keskiviikkona 15.7. Annankatu 6:n sisäpihalle kokoontuvat aiheesta ”Amislaisten tulevaisuus” keskustelemaan kansanedustaja Tuomo Puumala, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU:n varapuheenjohtaja Sami Hänninen, Koulutuksen järjestäjien yhdistyksen kehittämispäällikkö Petri Rajaniemi ja Omnian johtaja Sampo Suihko.
SuomiAreenassa tullaan julkistamaan kattava OSKU:n tilaama amistutkimus, johon on haastateltu eri alojen osaajia monelta eri paikkakunnalta. Tutkimuksessa on kartoitettu ammattikoulua käyviltä nuorilta vastauksia elämää, tulevaisuutta ja omia valintoja koskeviin kysymyksiin. Tutkimus toimii keskustelun päälähtökohtana.
Tulevaisuuden toiveet
Suomen Opiskelija-Allianssin pääsihteerin Urpo Uusitalon mukaan tällä hetkellä ammattikoululaisten tulevaisuus näyttää valoisalta. Yhteishakujen tulokset näyttävät selvää hakijamäärän voittoa ammattikouluille ja ammattikoulun suorittaneiden arvostus on noussut selvästi viime vuosikymmenistä.
- Ammattilaisten tekemää työtä arvostetaan, Uusitalo myöntää.
Kuitenkaan tämänhetkinen tilanne ei ole täysin ongelmaton. Vaikka hakijoita riittää, tuhansia nuoria jää vuosittain vaille opiskelupaikkaa.
- On todella valitettavaa, jos nuoren koulunkäynti tyssää peruskoulun oppimäärään. Kaikille halukkaille pitäisi tulevaisuudessa pystyä takaamaan opiskelupaikka, toteaa Uusitalo vakavana.
Myös ammattikoulujen opetus on kokenut Urpo Uusitalon mukaan mullistuksia. Kehitettävää löytyy ainakin opetuksen laadussa.
- Ammattikoulut eivät kaikin paikoin ole pystyneet vastaamaan ammattiopiskelun suosioon. Ennen ammattikouluun saattoi hakea poikia vitosen keskiarvolla. Nykytilanne on se, että hakijoiden joukossa on myös kymmenen keskiarvolla sisään pyrkiviä. Kaikkia oppilaita on pystyttävä opettamaan heidän vaatimustasonsa mukaisesti sekä taattava heille hyvä ja pätevä opetus, muistuttaa Uusitalo.
Toinen iso ongelma ovat Uusitalon mukaan keskeyttämiset. Keskeytetty opiskelu ei auta opiskelijaa eteenpäin varsinkaan jos jatkosuunnitelmia ei ole ja lisäksi se on ikävä uutinen niille, jotka olisivat tosissaan halunneet opiskelupaikan. Opintojen keskeytyessä menevät myös yhteiskunnan koulutukseen sijoittamat varat hukkaan.
Yleisimmät keskeyttämisen syyt ovat erään Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan työhön meneminen ennen koulun loppuun suorittamista, sekä vääräksi osoittautuneet alavalinnat. Myös motivaation puute on yksi keskeinen syy. Väärään uravalintaan saattavat vaikuttaa osaltaan myös huolimattomasti täytetyt hakukaavakkeet. Osa hakijoista saattaa ajatella, että opiskelupaikka ensimmäisessä hakuvaihtoehdossa aukeaa automaattisesti.
- Ensimmäinen vaihtoehto on usein se, mihin halutaan tosissaan. Sitten kun toive ei toteudukaan ja joutuukin tyytymään siihen toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon, on pettymys melkoinen. Siksi pitäisi pyrkiä täyttämään myös toinen, kolmas ja neljäs vaihtoehto niin, että ne voisivat olla edes jotenkin mielekkäitä suuntautumisvaihtoehtoja, jos ensimmäisen hakuvaihtoehdon kanssa käy huono tuuri. Onneksi tällaisia huolimattomia hakijoita on vähän. Kyllä nuorille yleensä selviää, mitä he haluavat.
- Tulevaisuudessa tulisi keskeyttämisten ehkäisemiseksi kehittää oppilaan ohjausta ja valaa nuoriin tietoa eri mahdollisuuksista ja vaatimustasoista. Opiskelu on työtä ja huvia, mutta saavuttaakseen jotakin pitää olla sitkeä ja vaatia itseltään myös epämiellyttävien asioiden suorittamista, kuten kokeisiin lukemista ja harjoittelua, muistuttaa Uusitalo.
Peruskoulu, ammattikoulu ja – kortisto?
Koko maailmaa koetteleva lama ja viennin pysähtyneisyys ovat aiheuttaneet irtisanomisia ja työttömyyttä. Myös nuorisotyöttömyys on nostettu parrasvaloihin ja keinoja sen purkamiseen mietitään kuumeisesti.
- Surullisin mielin tietysti luen uutisia nuorisotyöttömistä. Täytyy myöntää, että juuri valmistuneet sattuivat saamaan paperinsa taloudelliselta kannalta hieman huonoon saumaan, myöntää Uusitalo.
Uusitalo ei kuitenkaan ole menettänyt positiivisuuttaan tulevaisuuden suhteen. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja työpaikkoja avautuu jälleen nuoremmille tekijöille. Passiivisuuteen tai kotona maleksimiseen ei miehen mielestä kannata ryhtyä, koska siihen ei ole aihetta.
- Media ruokkii osaltaan negatiivista kuvaa maailmanmenosta ja tulevaisuudesta. Uutisoimalla pelkästään työttömyydestä ja irtisanomisista ei paranneta kenenkään uskoa eikä luottamusta. En tarkoita, että totuus pitäisi kieltää, mutta pitäisi silti muistaa tunnelin päässä näkyvä valo. Ei tämä ole ensimmäinen lama, joka koettelee Suomea ja muuta maailmaa, mutta on lamasta ennenkin noustu. Pienen hiljaisuuden jälkeen rattaat alkavat aina pyöriä kahta kovemmin, uskoo Uusitalo.
Suomen Opiskelija-Allianssi kannustaakin lisäosaamisen hankkimiseen ja jatkokoulutuksiin erityisesti näin lama-aikana.
- Aktiivisuus on parempi kuin täydellinen piittaamattomuus. Koulutus ei mene koskaan hukkaan, monista tiedoista voi olla hyötyä tulevaisuudessa, Uusitalo vinkkaa.
”Amislaisten tulevaisuus” -keskustelu SuomiAreenassa keskiviikkona 15.7. klo 12.00–13.15 Annankatu 6:n sisäpihalla.