"Polttaminen ei ole kierrättämistä" – suomalaisilla noloja harhaluuloja

Suomalaisten mielikuva itsestään jätteiden kierrättäjinä on positiivinen: jopa 96 prosenttia kertoo lajittelevansa jätteitään, ja puolet uskoo Suomessa kierrätettävän paremmin kuin Euroopassa yleensä. Totuus on toinen. Uusimpien Eurostatin tilastojen mukaan olemme Länsi-Euroopan huonoin kierrättäjä; jäämme jopa Ranskan, Espanjan ja Italian taakse. Vain joka kolmas suomalaisten tuottama yhdyskuntajätekilo päätyy kierrätykseen.

Mielikuvien ja todellisuuden välistä ristiriitaa selittää suurelta osin suomalaisten käsitys kierrättämisestä sekä se, mitkä tavarat tai materiaalit mielletään kierrätykseen soveltuviksi.

– Suomalaiset ovat erittäin tehokkaita paperin ja palautuspakkausten, kuten pullojen ja tölkkien kierrättäjiä. Ihmisiltä unohtuu helposti, että myös tekstiilit, lelut, huonekalut, lasi, metalli ja biojäte tulisi kierrättää yhtä tehokkaasti kuin pullot ja tölkit, joista palauttaja toki saa pantin, sanoo ympäristöjohtamisen konsultti Iida Vakkuri Lassila & Tikanojalta.

Jätteenpoltto ei ole kierrättämistä

Reilusti yli puolet tutkimukseen vastanneista piti polttamista kierrättämisenä. Vakkuri haluaa kuitenkin korjata tämän virheellisen käsityksen.

– Polttaminen ei ole kierrättämistä. Se tuhoaa arvokkaita teollisuuden raaka-aineita ja poistaa siis kierrosta paljon sellaisia materiaaleja, joita teollisuus voisi käyttää hyväkseen.

Kahdeksan kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että jätteiden polttaminen eli energiahyödyntäminen on parempi vaihtoehto kuin niiden päätyminen kaatopaikalle.

– Tämä pitää paikkansa, sillä kaatopaikalla jätteet tuottavat hiilidioksidipäästöjä ja kuormittavat ympäristöä polttamista enemmän. Polttaminen sopii vain sellaiselle jätteelle, jota ei voi millään tavoin enää uusiokäyttää, Vakkuri selventää.

Kierrätystavoitteet karkaavat käsistä

Ympäristönormit kiristyvät tuntuvasti vuonna 2016. Vakkurin mukaan muutoksiin sopeutumisessa kriittisessä asemassa ovat lainsäädäntö sekä päättäjien asenteet ja ymmärrys kierrätyksen merkityksestä niin Suomen kansantaloudelle kuin ympäristölle.

Näin ympäristönormit tiukentuvat – oletko valmis?

– Suomen kierrätysaste on tällä hetkellä noin 33 prosenttia

Vuonna 2016:

– orgaanisen, eloperäisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan.

– jäteasetus velvoittaa kierrättämään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä.

– kaatopaikoille saa päätyä jätteistä vain 20 ja polttoon 30 prosenttia.

Vuonna 2030:

– EU:n kierrätystavoitteet uudistuvat, ja yhdyskuntajätteet kierrätysaste nousee jopa 70 prosenttiin.

Parhaimmillaan nousevista trendeistä, joita ovat esimerkiksi ympäristövastuullisuus, jätteen miltei 100-prosenttisesti uusiokäyttävä kiertotalous ja ympäristöhaittoja taklaava clean-tech, voi avautua Suomelle vientimahdollisuuksia.

Kierrättäminen tarjoaa paljon työpaikkoja paitsi uusilla ja nousevilla aloilla myös itse kierrättämistekniikan ja -logistiikan parissa.

Panosta sopiviin lajitteluastioihin

Kotona kierrätystalkoot kannattaa aloittaa jätteen syntysijoilla eli esimerkiksi keittiössä tapahtuvan syntypaikkalajittelun tehostamisella. Hankkimalla sopivat lajitteluastiat kierrättämisestä tulee sujuvampaa.

– Syntypaikkalajittelu on jätteen kierrättämisen ehdoton edellytys, sillä kukaan ei ala jätehuoneessa purkaa roskapussiaan lajitellakseen roskat uudelleen. Jo monilokeroisen jäteastian hankkiminen helpottaa lajittelua merkittävästi, ja pientalopuolella kompostori toimii erinomaisesti biojätteen kierrättämisessä ja samalla tarjoaa multaa kukkapenkkiin, Vakkuri neuvoo. 

Jotta kierrättämismahdollisuudet olisivat mahdollisimman hyvät, taloyhtiöiden jätetiloissa tulisi kiinnittää huomiota viihtyisyyteen, valaistukseen, hygieniaan ja saavutettavuuteen.

– Lisäksi riittävä opastus auttaa ihmisiä ymmärtämään, millaisia jätteitä mihinkin astiaan tulee laittaa.

Kiertoon vai ei?

Tieto on valttia myös kierrättämisen merkityksen ymmärtämisessä. Teollisuus voi uusiokäyttää esimerkiksi metallia sellaisenaan tai huonekalujen valmistukseen. Säilyketölkistä voidaan valmistaa vaikkapa haarukka.

– Ihmiset tulevat harvoin ajatelleeksi, että esimerkiksi pöytälaatikoissa lojuvissa vanhoissa kännyköissä on paljon maametalleja, joiden louhiminen maaperästä ei ole järkevää. Siksi kännyköiden kierrättäminen on hyödyllistä.

Tutkimuksen on Lassila & Tikanojalle toteuttanut YouGov Finland. Tiedot kerättiin web-kyselynä 22.5. – 26.5.2014 välisenä aikana kuluttajapaneelissa.