Pohjoismaisen taisteluosaston päivystysvuoro alkaa vuodenvaihteessa

Kevyt pakkaslumi peittää Jokkmokkin pehmeästi kumpuilevat vaaramaisemat. Alkutalvisen iltapäivän rauhan rikkoo Hercules-kuljetuskoneiden jyrinä ja telavaunujen ryminä, kun EU:n pohjoismaisen taisteluosaston joukkoja kuljetetaan pohjoisruotsalaiselle sotilaslentokentälle.

Erämaan keskellä sijaitsevalle kiitoradalle laskeutuu etupäässä ruotsalaisia joukkoja, sillä ylivoimainen enemmistö taisteluosaston 2800 miehestä on ruotsalaisia. Taisteluosastoon kuuluva suomalainen kranaatinheitinosasto on samaan aikaan nousemassa maihin läheisen Luulajan satamassa.

Mikäli pohjoismaiselle valmiusosastolle ylipäänsä tulee käyttöä, on sen todennäköisimpänä toiminta-alueena pidetty Afrikkaa ja etenkin Tshadia. Taisteluosaston komentajan Karl Engelbrektsonin mielestä ei kuitenkaan ole nurinkurista, että mahdollisesti afrikkalaisiin oloihin valmistautuva taisteluosasto harjoittelee napapiirillä lumen keskellä.

- Tietysti olisi ollut parempi harjoitella oikeissa olosuhteissa, mutta perusasiat ovat samat kylmässä ja kuumassa. Jos joukko on harjoitellut hyvin, se sopeutuu vaikeisiin olosuhteisiin kaikkialla, Engelbrektson sanoo.

Viiden maan ponnistus

Pohjois-Ruotsin harjoituksella valmistetaan pohjoismaista taisteluosastoa sen vuodenvaihteessa alkavaan, puoli vuotta kestävään valmiusjaksoon. Ruotsalaisten ja suomalaisten lisäksi taisteluosastossa on sotilaita Norjasta, Virosta ja Irlannista.

Luulajan ja Jokkmokkin välisellä alueella järjestettävään harjoitukseen osallistuu hieman yli 200 suomalaista. Edellä mainitun kranaatinheitinosaston lisäksi suomalaisia on mukana lääkintä-, suojelu- ja tiedustelutehtävissä. Löytyypä suomalaisia sotilaspoliisi- ja topografitehtävistäkin.

Taisteluosaston tiedotusupseerin, luutnantti Lauri Innan mukaan taisteluosasto on sotaisuudessaan hieman harhaanjohtava nimitys pohjoismaisille joukoille, sillä niiden perustehtävänä on kriisinhallinta ja rauhanturvaaminen.

Innan mukaan esimerkiksi suomalainen kranaatinheitinosasto ei tositilanteessa joudu välttämättä lainkaan käyttämään heittimiään.

- Kranaatinheitinten käyttö on rauhanturvatehtävissä ollut varsin harvinaista. Osaston miehille on tarjolla enemmänkin rauhanturvaajien perinteisiä partiointitehtäviä, Inna kertoo.

Vaikka kranaatinheitinten käyttö on epätodennäköistä, on niiden mukanaolo Innan mukaan tärkeää taisteluosaston uskottavuuden kannalta.

- Tarvittaessa osaston on voitava näyttää, että sillä on sillä on voimaa takanaan.

Ruotsalaiset puhkuvat intoa

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Håkan Syre'n vieraili tiistaina Jokkmokkissa tutustumassa harjoitukseen. Hänen mukaansa pohjoismaisen taisteluosaston kaltainen toiminta on olennainen osa Ruotsin uutta puolustusstrategiaa, jonka mukaan maa on luopunut perinteisestä, koko Ruotsin kattavasta aluepuolustuksesta.

Sen sijaan Ruotsissa panostetaan nopeasti liikkuvaan kohdepuolustukseen ja uudenlaisten uhkien kuten terrori-iskujen torjuntaan.

Ruotsin innokkuutta EU:n valmiusosastotoiminnan suhteen kuvastaa se, että mikään muu maa ei ole järjestänyt johtamalleen taisteluosastolle yhtä mittavaa yhteisharjoitusta.

- Sen minkä me teemme, me teemme kunnolla, Syre'n kiteyttää.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 06.11.2007)