- Suurin osa yrityksistä hoitaa työnsä hyvin. Poikkeuksia toki löytyy pitopalveluiden, grillien kuin ravintoloiden seasta, mutta niitä on turha lähteä osoittelemaan, toteaa heti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Pirjo Korpela.
Elintarvikehygieniaa valvoo Suomessa kuntien elintarvikevalvojat. Varsinaista tilastoa ei siis Suomessa ole siitä, millä tasolla hygienia on erilaisissa ruokaa käsittelevissä paikoissa.
– Joitain aavistuksia tietenkin on. Esimerkiksi viime vuosien ruokamyrkytystilastojen kärjessä on ollut pitopalveluyritykset ja toisena ravintolat, kertoo Korpela.
Pitopalveluyrityksillä on erityisiä haasteita esimerkiksi ravintoloihin verrattuna.
– Pitopalveluyritysten ongelmana on usein ihmisten juhlapaikkojen ja omankin yrityksen resurssit. Eli onko siellä juhlapaikalla tarpeeksi kylmäsäilytystiloja ruualle, jota ei heti syödä? Miten valmiiksi tehdyt ruuat kuljetetaan paikan päälle? Työ ei ole helppoa, tietää Korpela.
Viime vuonna Suomessa oli noin 40 ruokamyrkytystä. Vuosittain myrkytyksiä tulee ilmi 40-60, joten luvut ovat pieniä.
Ulkomaiset vadelmat tehotiedotuksessa
Pirjo Korpela mainitsee erityisesti pitopalveluiden kompastuskiveksi ulkomaiset vadelmat.
– Pitopalvelut harrastavat niitä vadelmia! Vuonna 2009 oli yli 20 norovirustartuntaa ulkomaisista vadelmista ja useampi tartunta oli tapahtunut pitopalvelun vadelmakakuista, harmittelee Korpela.
Vuoden 2011 alkuvuonna tilanne alkoi näyttää myös huonolta.
- Onneksi Eviran tietoisku tuntui tehoavan tänä vuonna, kun varoitimme näkyvästi ulkomaisten vadelmien tuorekäytöstä. Ne täytyy keittää ennen käyttöä, Korpela kertoo.
Hygieniapassi antaa perusosaamisen alalle
Suurin osa suomalaisista ravintoloista toteuttaa omaa hygieniavalvontaa ja esimerkiksi Eviran tarkastama ravintoloiden omavalvonta-ohjeistus on ostettavissa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä.
– EU-lainsäädäntöhän vaatii, että alalla työskentelevillä täytyy olla taito työskennellä hygieniasääntöjen mukaisesti. Suomessa tämä on hoidettu hygieniapassilla, mitä Evira valvoo, toteaa Korpela.
Evira ylläpitää, kehittää ja valvoo hygieniaosaamisen testijärjestelmää, eli hygieniapassia. Järjestelmään kuulu osaamistestaajien hyväksyminen, hyväksyttyjen osaamistestaajien toiminnan ohjaaminen ja valvonta
- Suomessa on jo yli puoli miljoonaa henkilöä, joilla on hygieniapassi. Viime vuonna passin sai vähän alle 70 000 henkilöä.