Pilvibongarin päivä: Kumpupilviä ja kameran kosto

Pilvibongari, tuo taivaan armoton tarkkailija, erottaa kumpupilven sadepilvestä ennen kuin tavallinen tallaaja on edes huomannut moisen muodostelman ilmestyneen taivaalle. Voisiko minusta tulla pilvibongarien aatelisen harrastusporukan jäsen?

Katsotaan.

Atena-kustannuksen Pilvibongarin Käsikirja. Kuva: Maria Aarnio

Atena-kustannuksen Pilvibongarin käsikirja on pieni, kevyt ja täynnä asiaa. Humoristiseen opukseen on saatu ahdettua tietoja niin pilvenmuodostukseen tarvittavista kiteistä kuin siitä, että pienet kumpupilvet ovat pelottavia vain muistuttaessaan David Hasselhoffia.

Kirja painottaa, että bongarin paras ystävä on taivaan lisäksi kamera, jolla taivaan löydökset raportoidaan muille. Lisäksi havaitsemansa pilvet tulee kirjata ylös käsikirjaan. Samalla kerätään tietenkin pisteitä.

Bongausyrityksiä, osa yksi: Tekniikan kosto

Lähden pilvibongausreissulle maaseudun helmaan. Lammin idyllisessä maalaiskylässä on lääniä ihmisen katsella ja tuijotella. Jo automatkalla huomaan kuitenkin vakavan puutteen bongaussuunnitelmissani: kamerani ei toimi.

"Err 99" –vikaviesti vilkuttaa ruudulla, vaikka taivaalla olisi täydellinen, taivaankannen pilkuttava hahtuvapilvi. Rentona ajanvietteenä mainostettu harrastus alkaa saada kidutusmuodon piirteitä, kun katselen pilvimuodostelmien katoamista horisonttiin. Apua, toimi nyt!

Pilvibongausta: Väripilvi, joka tuhoutui valokuvassa. Oli se siinä! Kuva: Maria Aarnio

Päivä on kaunis, ja pilviä lipuu taivaalla tasaiseen tahtiin. Ihastelen niitä tuskastuneena kamerani toimimattomuudesta. Saan otettua kaksi kelvollista kuvaa.

Bongausyrityksiä, osa kaksi: Siellä ne menee

Koska kamerani on kuralla, seuraava viikko kuluu tuskaisissa tunnelmissa. Tarjolla on ukkosta, sadesäätä ja kauniita kelejä – koko pilviarsenaali on siis edustettuna.

Seuraan taivaan tunnelmia bussin ikkunasta ja opettelen tunnistamaan myrskyä ennakoivia, tummanharmaita pieniä repalepilviä ja toisten pilvien edustalla vaakatasossa makaavia purjeita. Toivon, että omaisin toimivan kameran; olen varma, että juuri tuollaista purjepilveä en tule enää koskaan näkemään, ja nyt en saa siitä edes kuvaa.

Pilvibongausta: Untuvapilviä. Kuva: Maria Aarnio

Bongausyrityksiä, osa kolme: No nyt!

Pilvibongarin paras kaveri on oman kameran lisäksi kaverin toimiva kamera, jollaisen onnistun saamaan lainaan. Hurraa!

Seuraavat helteiset päivät ovat vähintäänkin tylsiä, sillä pilvettömällä taivaalla ei sananmukaisesti ole yhtäkään haituvaa. Olen turhautunut: tekninen varusteluni menee hukkaan!

Eräällä työmatkalla havahdun hapsuvaiseen untuvapilveen, jota tuijotan metron ikkunasta. Hetkinen, tajuan: nythän minulla on kamera! Kuvaan ikkunan läpi kuin paraskin turisti.

Pilvibongausta: Hämäräsäteitä. Kuva: Maria Aarnio

Tämän jälkeen pilvet alkavat yllättää: jopa rockfestareilla havaitsen tuijottavani esiintyjän sijaan taivaalle. Hämäräsäteitä!

Myöhemmin illalla sadesää yllättää, ja silloinkin taivaalla on tarjottavaa. Mammatus, tuo sadetta ennustava pilvirykelmä? Kamera esiin, ja äkkiä!

Pikkukuvat suurenevat klikkaamalla! Vie hiiri kuvan päälle ja saat tietoosi pilven nimen.

Teksti ja kuvat: Maria Aarnio