Pienen tilan suunnittelussa tarvitaan näkemystä ja millintarkkaa mittamiestä. Niukkakin tila saadaan parhaiten hyödynnettyä, kun se sisustetaan paikan päällä rakennetuilla kalusteilla. Näin tamperelaiset Kirsi ja Juha saivat toimivan kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen rintamamiestalonsa kellaritiloihin.
Seitsemän vuotta sitten rintamamiestalon kellaritiloihin johtava portaikko oli rakennettu raakalaudasta ja hirsiseinät levytetty piiloon. Kellarista löytyi beige suihkutila muovimattoineen ja betoniseinäinen työkaluvarasto hämähäkkeineen. Uudet asukkaat toivoivat viihtyisämpiä ja valoisampia tiloja ja tuttavan kautta he löysivätkin unelmilleen toteuttajan, huolellisen kirvesmiehen.
Portaikon seiniltä purettiin haltex-levyt. Kun ensimmäisen levyn alta paljastui Juhan isoisän kuolinilmoitus, oli se talon uusille omistajille merkki siitä, että he ovat ostaneet juuri heille tarkoitetun talon. Kirvesmies ehdotti rappujen väriksi Italian punaista, mikä kuulosti niin hyvältä, että miehelle annettiinkin vapaat kädet värin valintaan.
Suihkunurkkauksella varustetun vessan kalusteet ovat pääosin projekteihinsa paneutuvan kirvesmiehen löytöjä kirppu- ja rakennustoreilta. Ilmastointihormin venttiiliksi hän osti ja asensi vanhan kaakeliuunin räppänän. Peilin kirvesmies kehysti mahonkisella listoituksella. Kaakeleiden joukossa on Kirsin vanhemmiltaan saama simpukkafossiili, jonka hän halusi jättää omaksi jäljekseen taloon.
Pieni rakennustorilta ostettu lavuaari istuu paikalleen kuin valettu, mikä tietenkin johtuu siitä, että kirvesmies rakensi sen ympärille tason ja alakaapin lavuaarin mittojen mukaan. Taso jatkuu hyllykkönä, joka muistuttaa puuveneiden mittatilauskaapistoja. Kaikki tasot ja hyllyköt on rakennettu paikan päällä mahongista. Hyllykön reunassa oleva messinkinen valokatkaisin on asukkaiden oma ostos Englannista. Myös vessan alkuperäinen ovi koristeltiin messingillä: siihen ruuvattiin naulakko, vaihdettiin kahva ja asennettiin vanha kunnon ovihaka.
Vessan omaperäinen yksityiskohta on puinen wc-istuimen huuhtelupainike. Alkuperäinen osa pompsahteli paikoiltaan, joten Kirsi keksi korvata sen puisella kaapin vetimellä. Sävy sopii yksiin istuimen puisen kannen kanssa.
Kodinhoitohuoneeseen saatiin luonnonvaloa puhkaisemalla betoniseen kivijalkaan aukko ikkunalle. Lasitiilien läpi siivilöityvä valo muutti huoneen tunnelman kodikkaaksi ja Kirsi pitääkin ikkunaa yhtenä remontin parhaista ideoista. Tilojen viihtyisyyttä lisäsi myös lattialämmitys, josta rouvan varpaat nauttivat varsinkin talvisina pyykkipäivinä.
Kodinhoitohuoneen pieni hyllykkökin on kirvesmiehen taidonnäyte. Kun Kirsi osti huoneeseen Oskarin oksan pikkupyykin kuivattamista varten, ei kirvesmies suostunut ruuvaamaan sitä seinälle sellaisenaan. Huoneen kokonaisilmeestä huolestuneena hän teki oksalle taustan mahonkisesta, huolellisesti viimeistellystä lankusta.
Kirvesmiehen kädessä pysyi muukin kuin timpurin kynä. Koska asukkaat ja kirvesmies eivät joka päivä ehtineet rupatella kasvotusten, keskustelivat he remontin edistymisestä päiväkirjan sivuilla. Päiväkirjan lukeminen oli asukkaiden päivän kohokohta, sillä kirvesmiehen raportit eivät olleet milloinkaan tylsiä.
12.5.2005 oli päivä, jolloin kellarin maapohjaa kaivettiin ja sinne tehtiin viemäriliitännät. Päiväkirjasta löytyi seuraava tilanneraportti: ”Savisesta maasta on löytynyt viemäriputki. Kaikki näyttää menevän putkeen. Olo on kuin R. Ankalla Klondykessä, meno on vaappuvaa ja hakkulapio heiluu. Ei kaikki kultaa mikä kiiltää.”
Teksti: Henna Kekki
Kuvat: Mikko Kekki
(MTV3)