Perustuslakivaliokunnan mukaan Suomen Nato-jäsenyydestä päättämiseen riittää eduskunnassa yksinkertainen enemmistö.
Valiokunnan mukaan kyse ei ole niin merkittävästä kansallisen toimivallan siirrosta, että se vaatisi kansanedustajien parissa suurempaa määräenemmistöä.
– Sille valiokunta antoi merkitystä, että Natossa päätökset on tehtävä jatkossakin yksimielisesti. Jos jouduttaisiin aktivoimaan turvatakuita viidennen artiklan mukaisesti, siinäkin tapauksessa on kansallista harkintavaltaa, miten Suomi haluaisi sen toteuttaa, valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoo STT:lle.
Esimerkiksi Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa piti päättää kahden kolmasosan enemmistöllä.
Ojala-Niemelän mukaan valiokunta ei ottanut kantaa jäsenyyden hyväksymisen aikatauluun. Hyväksynnälle ennen Turkin ja Unkarin ratifiointeja ei ole valtiosääntöoikeudellista estettä.
– Voidaan myös jatkaa tästä pisteestä vaalien jälkeen, Ojala-Niemelä sanoo.
Ministerit kuultavana
Hallitus antoi esityksen Pohjois-Atlantin sopimuksen hyväksymiseksi eduskunnalle joulukuussa.
Yhteensä neljä valiokuntaa antaa asiasta lausunnon ulkoasiainvaliokunnalle, jonka laatiman mietinnön pohjalta täysistunto päättää asiasta. Perustuslakivaliokunta sai torstaina valmiiksi asian käsittelyn omalta osaltaan.
Nato-jäsenyyden käsittely on näkynyt kansanedustajien työlistalla myös laajemmin tällä viikolla. Esimerkiksi puolustusvaliokunta on kuullut ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) ja pääministeri Sanna Marinia (sd.). Perjantaina puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) on puolestaan ulkoasiainvaliokunnan pakeilla.
Useat kansanedustajat ovat luonnehtineet STT:lle, että käsittelyssä ei ole ainakaan toistaiseksi tullut esille merkittäviä yllätyksiä. Tähän on vaikuttanut se, että asiaa käsiteltiin eduskunnassa hyvin kattavasti viime keväänä, jolloin eduskunta päätti jäsenyyden hakemisesta.