Synt. 30.11.1940 Pohja.
Pauli Lauri Nevala voitti yllättäen olympiakultaa Tokiossa vuonna 1964. Parhaana vuotenaan 1970 hän oli maailman kiistatta paras keihäänheittäjä.
Pauli Nevalan ura keihäänheiton huipulla oli vuosissa laskettuna huippumieheksi aivan riittävän pitkä, kymmenen vuotta, mutta silti se loppui ennen aikojaan. Sellainen tunne jäi ainakin penkkiurheilijoille, kun Teuvan omapäinen taistelija joutui jättämään leikin kesken kaiken, parhaan vuotensa jälkeen.
Nevalan huikea Suomen ennätys 84,23 nosti hänet parrasvaloihin jo 20-vuotiaana 1961, mutta Belgradin EM-kilpailut vuonna 1962 olivat isku päin kasvoja. Kokemattomuudesta oli maksettava katkera karsiutumisen maksu. Vuonna 1963 Pohjolan ja Balkanin välisessä ottelussa Nevala paransi Suomen ennätykseksi 86,33, mikä jäi vain 41 sentin päähän maailmanennätyksestä.
Vuoden 1964 Tokion olympiakisojen alla Nevalaa kiusasivat mm. autokolari ja silmävamma. Tästä huolimatta hän heitti olympiafinaalissa vuoden parhaan tuloksensa 82,66 ja voitti kultaa.
Olympiavoiton kaltaiseen täysosumaan Nevala ei enää kansainvälisissä arvokilpailuissa kyennyt. Nevalan tuloksellisesti ylivoimaisesti parhaana kautena 1970 niitä ei järjestetty. Vuonna 1966 hän oli kuitenkin EM-kilpailuissa Budapestissa neljäs ja v. 1969 EM-kilpailuissa Ateenassa toinen. Meksikon olympiakisoissa v. 1968 hänen pitkät heittonsa tippuivat lappeelleen.
Vuonna 1970 Nevala säesti kilpakumppaniaan Jorma Kinnusta Kouvolan Kalevan kisoissa, kun he järjestivät yhden SM-kilpailuiden historian suurimmista skandaaleista. Molemmat astuivat kaikki karsintaheittonsa tahallaan yli. Protestin arvioidaan vauhdittaneen ratkaisevasti suomalaisen huippu-urheilun merkittävää edistysaskelta, ns. stipendijärjestelmän syntymistä.
Nevala oli keskimittainen mies. Fyysiset puutteensa hän korvasi teknillisillä avuilla, vaikka hänen vauhtiaan moitittiin. Ristiaskeleisiin valmistautuessaan Nevala saattoi vielä pyöritellä keihästä sormiensa välissä. Se oli merkki niin mahtavasta välineen hallinnasta, ettei moista ole kuunaan nähty. Hidasta vauhtia hän kompensoi kahdella viimeisellä nopealla askelella.
Nevalan yhteydessä ei voi unohtaa hänen armotonta kilpakumppaniaan Jorma Kinnusta, jonka kanssa Nevala piti yleisurheilun lippua korkealla koko 1960-luvun loppupuolen. Suorapuheinen olympiavoittaja Nevala oli itsepäisen pohjalaisen perikuva, äksy maailmanennätysmies Kinnunen täynnä keskisuomalaista temperamenttia. Taisteluparin showmeiningistä kiersi tarinoita.
Molemmilla oli tulenpalava halu voittaa. Pelin henki oli kuitenkin rehti. He pystyivät neuvomaan toisiaan myös kilpailun kuluessa. Molemmat olivat oppineet, ettei urheilussa auta harmistua kaverin onnistumisesta, on vain yritettävä itse kahta kauheammin. Erään kerran he muka olivat ilmiriidassa. Melkein käsirysyn asteelle edennyt nokittelu oli teatteria ja seuraavana päivänä kaverukset painuivat sulassa sovussa metsälle.
Huippuvuotenaan 1970 Nevala heitti viidessä kilpailussa yli 90 metriä ja peräti 30 kilpailussa yli 85 metriä. Hänen paras tuloksensa 92,64 jäi vain kuusi senttiä Kinnusen maailmanennätyksestä.
Nevalan ura katkesi huhtikuussa 1971 Norsunluurannikolla. Siellä olkapää petti. Nevalan kotoiseen harjoitusohjelmaan oli kuulunut 20-kiloisen ketjun päähän kiinnitetyn rautalevyn vetely. Hän kiskoi sitä heittokädellään edestakaisin. Saadakseen enemmän toistoja hän ei hellittänyt ketjusta vedon jälkeen, vaan piteli ketjua rintalihaksillaan paikallaan saadakseen sen nopeammin takaisin alkuasentoon. Tuollaista jarrutusliikettä olkapää ei kestänyt.
Pauli Nevala on edustanut koko urheilu-uransa ajan Teuvan Rivakkaa. Hän on valmentanut mm. 200 metrin Suomen ennätysmiestä Antti Rajamäkeä. Urheilu-uransa jälkeen hän on työskennellyt Teuvan kunnan urheilu- ja raittiusohjaajana sekä mm. kullankaivajana.
Saavutukset:
Olympiakisat: Kultamitali (1964)
Euroopan mestaruuskilpailut: Hopeamitali (1969)
Pohjoismaiden mestaruuskilpailut: Kultamitali (1963). Pronssimitali (1961)
Suomen mestaruudet: 1961-1963 ja 1967. Yhteensä 4
Suomen ennätykset: 1961 ja 1963. Yhteensä 2
Omat ennätykset oman aikansa valossa:
Kuula 13,58 1969 (ME 21,78)
Keihäs 92,64 1970 (ME 92,70)
(Urho Salo / SUL)