Pasi Harju-Könnö rikkoo ennakkoluuloja lyhytkasvuisuudesta Tabu-ohjelmassa.
Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran huhtikuussa 2024. MTV Uutiset uusii vuodenvaihteessa vuoden luetuimpia, kiinnostavimpia, erikoisimpia ja katsotuimpia juttuja ja videoita.
Oululainen Pasi Harju-Könnö, 46, on 124 senttimetriä pitkä – tai lyhyt.
Hänellä on rusto-hiushypoplasia, joka on suomalaisen tautiperinnön peittyvästi periytyvä sairaus, joka aiheuttaa kasvuhäiriön lisäksi monia muita terveysharmeja. Vuosittain Suomessa syntyy 1–3 RHH -lasta, ja tällä hetkellä maassamme on noin 140 rusto-hiushypoplasiaa sairastavaa lasta ja aikuista.
Kun lyhytkasvuisten yhdistyksestä Lyhytkasvuiset – Kortväxta ry:sta kysyttiin Harju-Könnöltä olisiko tämä valmis lähtemään mukaan Tabu-ohjelmaan, harkitsi hän hetken, mutta teki kuitenkin melko pian päätöksen.
– Ajatteli, että astuu vaan askeleen ihan rohkeasti ja lähtee matkaan. Oli kyllä kaiken kaikkiaan hieno kokemus ja on voinut jälkikäteen miettiä, että tuli valittua oikein. Kannatti lähteä.
Tabussa "nauretaan yhdessä asioille, joille ei saisi nauraa". Sen ensimmäisen jakson teemana on lyhytkasvuisuus, ja siinä Harju-Könnö on yksi neljästä osallistujasta.
Yhdessä näyttelijä Pekka Stranginkanssa nelikko keskustelee aihepiiristä, omista elämistään ja sen kaikista puolista. Myös niitä “tabuiksi” miellettyjä aiheita käsitellään suorasanaisesti, ja Strang tekee ohjelmassa aiheesta stand upia – ja asioille nauravat kaikki yhdessä.
Esiintyminen televisiossa ei ollut Harju-Könnölle lainkaan uusi kokemus: hänet on nähty vuosituhannen vaihteessa erilaisissa mainoksissa sekä elokuvassa. Näitä töitä Harju-Könnö teki keikkaluonteisesti opiskeluaikanaan lisätienestiä saadakseen.
Harju-Könnön näkyvin rooli lienee Pirjo Honkasalon vuonna 1998 ensi-iltansa saaneessa Tulennielijä-elokuvassa, jossa hän esitti apinakaksosta.
– Siinä oli semmoinen sirkusmaailma, jossa sitten on ollut sirkuksessa sellaiset ilmeisesti kaksoset, jotka ovat pukeutuneina apinoiksi ja heillä oli apinaesityksiä, Harju-Könnö muistelee.
Harju-Könnön ura viihdemaailmassa hiipui hänen omasta tahdostaan, kun hän alkoi puolisonsa kanssa perustaa perhettä. Siitä lähtien hän on keskittynyt oman alansa töihin mekaniikkasuunnittelun parissa.
Tabu-ohjelmassa Harju-Könnö astui julkisuuteen ensimmäistä kertaa omana itsenään. Se jännitti, hän myöntää.
– Aikaisemmissa projekteissa, mitä olen tehnyt, on ollut monesti niin paljon tuota partaa ja maskia. Niin tavallaan ajatteli, että kuitenkin tällä ikää olisi varmaan jotain sanottavaa tästä aiheesta ja sitten kaiken kaikkiaan, kun päätti lähteä mukaan, niin antoi vaan mennä.
Stereotypioita on yhä monia
Kun Tabun kuvauksissa päästiin vauhtiin, jännitys karisi matkasta. Yksi helpottava tekijä oli se, että kaikki lyhytkasvuisten jakson osallistujista tunsivat toisensa etukäteen yhdistystoiminnan kautta.
Harju-Könnö on ollut mukana lyhytkasvuisten yhdistystoiminnassa pitkään. Itse asiassa hän on ollut jo lapsena paikalla sen perustamiskokouksessa.
Pasi Harju-Könnö on 124 senttimetriä lyhyt.MTV Oy/ Ida Kentala
Vartuttuaan hän esimerkiksi oli yhdistyksen johtokunnassa ja on tehnyt nuorisotyötä sen puitteissa. Aktiivisuus yhdistyksen toiminnassa on vaihdellut, mutta Harju-Könnö on aina pyrkinyt ajamaan eteenpäin sen asioita sekä tukemaan sen toimintaa.
– Se on tärkeä asia ja yhdistys tekee hyvää työtä. Oikeastaan itsekin mietti silloin, kun lähti mukaan tähän Tabuun, että siinä tavallaan tuo esille lisää tietämystä lyhytkasvuisuudesta ja siitä, miten lyhytkasvuiset pärjäävät ja millaisia haasteita tai ongelmia on. Haluan olla mukana tarjoamassa asiasta tietoa, joka on oikeaa.
– Moni asia on mennyt eteenpäin 2000-luvulla. Ihmisten tietoisuus lyhytkasvuisuudesta on lisääntynyt.
Kun Harju-Könnö syntyi 1970-luvulla, oli moni asia eri tavalla kuin nykyään. Ei ollut internetiä, sosiaalista mediaa, ei tietoa saatavilla yhden tai kahden klikkauksen päässä. Varsinkin tuolloin monille vanhemmille lyhytkasvuisen lapsen saaminen saattoi olla jopa shokki, sillä juuri kukaan ei osannut kertoa siitä ja antaa oikeaa tietoa.
Harju-Könnö itse varttui kauhajokisella maatilalla Könnön kylässä Pohjanmaalla. Hän kertoo, että syntymänsä jälkeen sairaalassa hänen vanhemmilleen oli annettu henkilökunnan toimesta hyvin erikoinen neuvo.
– Joku hoitaja oli täräyttänyt, että ehkä on parempi muuttaa johonkin kaupunkiin, koska maaseudulla ihmiset ovat niin kiinnostuneita toisten asioita, niin siellä voi nyt olla hankalaa elää, Harju-Könnö kertoo.
Hänen kokemuksensa on kuitenkin täysin päinvastainen.
– Kaikkihan on mennyt tosi hyvin, kun on ollut siellä maaseudulla, niin se kyläyhteisö on tukenut. Olen ollut pienessä koulussa, jossa on ollut omat kaverit, ja se on ollut oikeastaan voimavara. Jos on ollut haasteita, että kouluun on tarvittu vaikka jotain erikoistuolia tai koroketta, niin suurinpiirtein koko koulu on ollut sitä hoitamassa, että ne saadaan sinne.
Vaikka moni asia on vuosikymmenten aikana mennyt eteenpäin, on yhä useita stereotypioita, joita ihmiset liittävät lyhytkasvuisuuteen.
Harju-Könnön mukaan monet lyhytkasvuisuuteen liitetyistä ennakkoluuloista vaikuttavat vahvasti uskottavuuteen: monia nuoria lyhytkasvuisia henkilöitä kohdellaan usein kuin lapsia.
Se voi vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka lyhytkasvuiset työllistyvät. Monilla voi olla haasteita päästä työelämään luomaan uraa työssä, joka vastaa suoritettuja opintoja.
Harju-Könnö kiittelee itse sitä, että on kohdannut omalla matkallaan työnantajia, jotka ovat antaneet mahdollisuuksia ja nähneet hänessä paljon muutakin kuin lyhytkasvuisuuden.
– He eivät ole nähneet sitä minään isona riskinä, vaan nähneet persoonani ja ajatelleet, että voin tehdä tätä työtä ja pärjätä siinä. Näin jälkikäteen katsottuna ne ovat olleet hienoja onnistumisia kyllä. Minut on otettu tosissaan ja annettu mahdollisuus näyttää ja tehdä hommia.
Tabu-ohjelmassa Pekka Strang tutustui Pasin lisäksi Almaan (vas.) Sannaan sekä Eemeliin jaksossa, jonka teemana on lyhytkasvuisuus.
Usein lyhytkasvuisena kohtaa myös tilanteita, joissa lapset ihmettelevät ääneen vanhemmilleen nähtyään lyhytkasvuisen ihmisen.
– Lapset kiinnittävät huomiota, että on erilainen, mutta en itse pidä sitä pahana. Jos vanhempi kertoo, että tuo mies on lyhytkasvuinen ja meitä on täällä erilaisia ihmisiä, niin sehän on vaan hyvä asia. Lapset ovat kiinnostuneita ja haluavat tietoa, ja se onkin mahtavaa joskus huomata, kuinka hienosti vanhemmat myös vastaavat siihen.
– Pahin vaihtoehto puolestaan on se, että sitä lasta kiikutetaan vaan kauemmas eikä puhuta asiasta mitään.
Arjen haasteita
Lyhytkasvuisten ihmisten tarpeita otetaan huomioon yhteiskunnassa vaihtelevasti.
Esimerkiksi vaatekaupat saattavat olla haastavia paikkoja: monesti sovituskoppien ovet ja verhot on mitoitettu siten, että lyhytkasvuinen vaatteiden sovittaja saattaa näkyä kriittisesti niiden alta.
Jo ruokakaupassa käyminen voi myös olla haastavaa. Monet asiat ovat hyvin korkealla, ja on joko käytettävä jakkaraa tai pyydettävä apua saadakseen haluamansa tuotteen ostoskoriinsa.
Harju-Könnö itse kertoo olevansa aktiivinen apukäsien pyytäjä. Ihmiset ovat hänen mukaansa yleensä todella ystävällisiä sekä avuliaita. Tällaisissa tilanteissa Harju-Könnö onkin kohdannut useita mieltä lämmittäviä hetkiä.
– On ollut hauskoja tilanteita esimerkiksi siten, kun joku antaa minulle vaikka kermapurkin, ja kun olen ottamassa sitä, hän repiikin sen takaisin. Sitten mietin, että mitähän tässä tapahtuu, ja auttaja sanoo, että siitä kyseistä kermasta on päiväys lähenemässä, että hän antaa minulle takaa semmoisen, joka menee vasta viikon päästä vanhaksi.
Alla olevalla videolla Pekka Strang ihmettelee stand upissaan sitä, miksei Pasi päässyt armeijaan: "Ihan helvetin kummallista"
1:00
Kun Harju-Könnön lapset olivat alle kouluikäisiä, hän käytti hyväkseen myös heitä kauppareissuilla.
– Jos itse en yltänyt, niin nostin sitä lasta, joka nappasi sieltä hyllyltä sopivan tuotteen sitten, Harju-Könnö naurahtaa.
Kauppareissujen kompastuskiviä ovat myös pakastealtaat.
– Vaikka sinne kun kurkottelee, on siinä vaarana, että pakastevihanneksia hapuillessa luiskahtaa itse sinne altaaseen.
Tabu-jaksossa osallistujat käyvät läpi sitä, millaisia haasteita lyhytkasvuisuus aiheuttaa ja miten niitä on otettu huomioon yhteiskunnassa.
Moni muukin asia on mitoitettu varsinkin Suomessa varsin korkealle. Ongelmallista voi olla esimerkiksi asioiminen pankkiautomaatilla tai bensaa tankatessa. Onneksi nykyään maksuja voi hoitaa kuitenkin myös puhelimella, joka on helpottanut arkea merkittävästi.
Teknologian kehitys on helpottanut siis lyhytkasvuistenkin elämää. Mutta harvemmassa ovat ne parannukset, joilla haetaan helpotusta nimenomaan lyhytkasvuisten ihmisten arkeen. Lyhytkasvuisten yhdistys on yrittänyt ajaa eteenpäin muun muassa sitä, että myös matalia pankkiautomaatteja saataisiin katukuvaan.
– Siitä tuli kuitenkin valituksia, että jos on pidempi ihminen, niin siitä tulee selkä kipeäksi, kun pitää nostaa rahaa niin, että joutuu kumartumaan, Harju-Könnö toteaa.
Pasi Harju-Könnö alkuvuodesta remontoimassa perheensä uutta kotia. Hän on rakentanut itse oman talon ja remontoinut kotejaan ahkerasti saadakseen sellaista, kuin haluaa – ja arkea helpottamaan.Pasi Harju-Könnön kotialbumi
Harju-Könnö itse on pistänyt merkille muun muassa sen, että Suomessa miestenvessojen pisuaarit ovat keskimääräistä korkeammalla. Työn puolesta Harju-Könnö on matkustanut useampaan otteeseen Japanissa, jossa huomasi ensimmäisellä matkallaan suureksi ilokseen tämän asian olevan toisin.
– Olin ihan liekeissä, kun siellä ne pisuaarit lähtivät lattiasta! Ne ovat ihan eri lailla asennettuja, eikä se Suomessa voisi koskaan olla mahdollista.
– On tiettyjä juttuja, joissa on totuttu siihen, että asia on aina ollut näin. Sitten se muutoskin menee aika hitaasti eteenpäin.
Tabu
Harju-Könnö kiittelee Tabu-ohjelmaa luotsaavaa näyttelijä Pekka Strangia siitä, että tämä osasi heittäytyä aihepiirin pariin ja olemaan samalla helposti lähestyttävä. Strangin kanssa oli luontevaa puhua – sekä vitsailla.
– Kyllä hän ihan hyvin pärjäsi. Pekka ei ollut siinä missään roolissa, vaan aika henkilökohtaisestikin heittäytyi näihin juttuihin matkaan. Oli aidosti kiinnostunut, sydämellään matkassa, niin se oli mahtava, lämminhenkinen tilanne kyllä.
Stand up –osuudet kustakin aiheesta nähdään kunkin Tabu-jakson lomassa. Ne kuvattiin erikseen eräänä iltana pääkaupunkiseudulla, kun taas muut kuvaukset toteutettiin kolmen päivän mittaisella kartanolomalla.
Harju-Könnö tunnustautuu itse stand upin ystäväksi ja hänellä olikin etukäteen monenlaisia odotuksia sen suhteen. Erityisen kutkuttavaa Harju-Könnön mukaan asetelmassa oli nimenomaan juuri se, että hän itse oli vitsien kohteena.
– Huumori on itselle ainakin voimavara ja helpottaa tätä elämässä pärjäämistä. Oli todella mahtava tilanne ja odotin, että mitä sieltä tulee. Sitten se vielä yllätti, että oli paljon mahtavampaa, kuin osasi edes odottaa. Se oli kaikin puolin kiva tilanne kyllä.
– Kyllä ne (Strangin vitsit) osuivat ja upposivat. Hän oli tehnyt hyvin kotiläksyt ja oli vielä jalostanut monia niistä aiheista. Osui omaan itseen ja vaimo sanoi myös joidenkin asioiden osuneen varsin hyvin ja ettei hänkään ollut koskaan tullut ajatelleeksi osaa niistä.
Pasi Harju-Könnö vaimonsa kanssa pariskunnan 20-vuotishääpäivänä.Pasi Harju-Könnön kotialbumi
Ohjelmaa kuvatessa Harju-Könnö ja muut osallistujat puhuivat haaveistaan. Nuoremmat kertoivat keskustelussa haaveilevansa esimerkiksi omakotitalosta, perheestä sekä työpaikasta.
Tuolloin Harju-Könnö herkistyi. Hän tajusi, että hänellä on omassa elämässään kaikki nämä asiat.
– Mietti, että voi vitsi: olen saavuttanut nämä ja voi olla vaan tyytyväinen, että miten hienosti ne asiat on. Moni asia on kunnossa.
Harju-Könnö on ollut yhdessä normaalipituisen vaimonsa kanssa yli parikymmentä vuotta ja pariskunnalla on viisi lasta: kaikki hekin normaalipituisia. Harju-Könnön lyhytkasvuisuus on peittyvästi periytyvä, eli hänen itsensä olisi ollut hyvin epätodennäköistä saada lyhytkasvuista lasta.
Perhe oli Harju-Könnön haaveissa jo nuorena, muttei hän pitänyt sitä itsestäänselvästi toteutettavana. Seurusteluaikana vaimonsa kanssa pariskunta oli käynyt keskustelua siitä, monta lasta olisi hyvä: Harju-Könnö pohti kolmea, puoliso puolestaan seitsemää.
– Nyt ollaan päädytty tähän viiteen ja ollaan molemmat tyytyväisiä, Harju-Könnö naureskelee.
Harju-Könnö kannustamassa lapsiaan Friidaa ja Seelaa, jotka kilpailivat alkuvuodesta lumilautailun SM-kisoissa slopestylessa.Pasi Harju-Könnön kotialbumi
Isänä hän kuvailee olevansa jokseenkin vaativa, mutta kuitenkin auttava sekä erityisesti “korjaava iskä”.
– Monesti lapset sanovat, että “iskä sen kyllä osaa korjata”.
– Kaiken kaikkiaan tuntuu, että tietyissä asioissa on iskänä onnistunut.
Tulevaisuudelta Harju-Könnö toivoo yksinkertaisuudessaan sitä, että saisi elää mahdollisimman pitkään. Tabu-jaksossakin hän kertoo, että sekä hänellä että puolisolla on ollut viime vuosina terveyshaasteita, ja he kumpikin ovat sairastaneet syöpää.
Nyt tilanne on kuitenkin hyvä. Raskaat kokemukset ovat myös laittaneet asioita hyvin eri tärkeysjärjestykseen.
– Materialistiset haaveet ovat kadonneet. Nyt vaan tietysti toivoo, että pystyisi mahdollisimman pitkään olemaan täällä ja nauttimaan elämästä. Näkemään kun lapset kasvavat ja tukemaan heitä aikuistumisessa, Harju-Könnö päättää.
Aino Haili työskentelee MTV Uutisissa kulttuuri- ja viihdetoimittajana. Haili on erikoistunut muun muassa undergroundkulttuuriin, musiikki-, elokuva- ja kuninkaallisaiheisiin sekä ilmiöihin. Haili ottaa vastaan mielellään uutisvinkkejä viihteen ja kulttuurin saralta.
