Palvelualojen ammattiliitto PAM on antanut lakkovaroituksen kaupan alalle.
PAMin Lakkojen piirissä on yli 70 000 työntekijää, ja se koskee suurta osaa kaupan logistiikasta sekä päivittäistavarakaupan myymälöistä.
Lakko vaikuttaisi yli 3 000 työpaikkaan ja toimipisteeseen.
Logistiikkaan kohdistuva lakko alkaisi maanantaina 17.2. ja päättyisi torstaiaamuna 20.2.
Lakot pysäyttäisivät merkittävän osan kaupan alan varasto- ja logistiikkatoiminnoista, mikä vaikuttaisi muun muassa päivittäistavarakauppojen tavarantoimituksiin.
Teollisuusliitto on ilmoittanut samalle ajalle tukilakosta Wioss Witronissa.
Myymälöitä koskeva lakko alkaisi keskiviikkoaamuna 19.2. ja päättyisi lauantaiaamuna 22.2. Koko kaupan alaa koskeva vuoronvaihto- ja siirtokielto tulee voimaan jo tulevana maanantaina.
Lakko koskee kaikkia K-Marketteja, K-supermarketteja ja K-Citymarketteja.
S-ryhmän osalta se vaikuttaisi muun muassa kaikkiin Alepoihin, S-marketteihin, Prismoihin ja Sokoksiin sekä osaan ABC-myymälöistä.
Lakkoon kuuluvat myös kaikki Lidlit, Halpa-Hallit ja Tokmannit ympäri Suomea.
Myymälöiden lisäksi lakkojen piiriin kuuluvat myös näiden yritysten kaupan konttoritoiminnot, hallinnot ja asiakaspalvelut.
PAM katkaisi eilen neuvottelut kaupan alan työehtosopimuksista Kaupan liiton kanssa, koska neuvotteluissa ei sen mukaan saatu edistystä. Riitautunutta tilannetta aletaan ratkoa valtakunnansovittelijan johdolla alkuviikosta.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto arvioi, että tällä hetkellä tiedossa olevilla lakoilla ei olisi järin suurta vaikutusta Suomen talouteen tai yrityksille.
– Tietysti nämä aiheuttavat kuluttajille epäselvyyttä ja haittaa, Luoto sanoo STT:lle.
Lisäksi yrityksille tulisi Luodon mukaan lisäkustannuksia erityisesti päivittäistavarakaupan logistiikan häiriöiden myötä.
Luodon mukaan on toistaiseksi mahdotonta arvioida, sulkevatko lakot kaikki ruokakaupat.
– Yrityskohtainen ja kauppakohtainen asia. Aiemmista lakoista voidaan ajatella, että joitakin kauppoja on pystytty pitämään auki.
PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen arvio on samansuuntainen.
– Varmaan joidenkin esihenkilöiden tai omistajien voimin joitakin pystytään pyörittämään, mutta kyllä sieltä iso määrä kauppoja on kiinni, Rönni-Sällinen sanoo STT:lle.
PAM syyttää työnantajapuolta
Rönni-Sällisen mukaan työnantajapuolella ei ollut tahtoa parantaa kaupan alan työehtoja.
– Kaupan alan työntekijät ansaitsevat palkan, joka riittää elämiseen hintojen nousun, sosiaaliturvan leikkausten ja veronkorotusten jälkeen. Meidän vaihtoehtomme olisi ollut sopimisen vaihtoehto, mutta työnantajat eivät siihen tarttuneet, Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.
PAMin tavoitteena ovat 10 prosentin tai vähintään 250 euron palkankorotukset kuukausipalkkoihin kahdessa vuodessa.
Lisäksi neuvotteluissa on käsitelty osa-aikatyöntekijöiden aseman parantamista, kokoaikatyön lisäämistä, irtisanomissuojan varmistamista sekä työajan lyhentämistä kuormittavina työaikoina tehtävissä töissä.
– Kyse ei siis ole pelkistä palkankorotuksista vaan palvelualojen työntekijöille tärkeistä työ- ja muun elämän hallintaa parantavista uudistuksista, Rönni-Sällinen jatkaa.
Kaupan liitto: Palkankorotukset johtaisivat jopa konkurssiaaltoon
Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala kertoo STT:lle pitävänsä tilannetta harmillisena.
– Ei tässä ole millään tavalla ollut kyse neuvottelutahdon puutteesta meidän puolelta, Lavikkala sanoo.
Työnantajapuolen mukaan PAM ei halua tunnustaa tosiasioita. Lavikkala painottaa, että nyt neuvoteltavat työehtosopimukset ja sitä myötä palkankorotukset koskettavat jokaista kauppaa Suomessa.
– Sen takia emme voi hinnoitella tätä ratkaisua sen pohjalta, että on kauppoja ja yrityksiä, joilla menee hyvin.
Lavikkala sanoo, että erityisesti erikoiskaupan puolella on jo paljon vaikeuksia, mistä hän nostaa esimerkiksi Plantagenin ja RTV:n konkurssit.
Työmarkkinajohtajan mukaan palkankorotusten täytyy perustua keskimääräiseen kaupan maksukykyyn.
– Me nähdään tässä iso riski, että PAMin vaatima palkankorotus voisi johtaa jopa työpaikkojen menetyksiin ja konkurssiaaltoon.
PAMin Rönni-Sällinen ei pidä perustelua riittävänä.
– Kaikilla aloilla on niitä toimintoja, joissa on vähemmän kannattavia yrityksiä. Se on balanssin etsimistä. Semmoinen toiminta, joka ei kannata, ei sitä pysty myöskään matalilla palkankorotuksilla elvyttämään, Rönni-Sällinen sanoo STT:lle.
Teollisuusneuvottelujen korotukset määräävät
Kaupan liiton mukaan PAMin vaatimat palkankorotukset vahingoittaisivat Suomen taloutta.
– Ennen kaikkea palkankorotuksilla olisi erittäin haitalliset vaikutukset laajemminkin kaupan kilpailukykyyn, Lavikkala sanoo.
PAMin puheenjohtaja arvioi, että työnantajapuoli odottaa ratkaisua teknologiateollisuuden neuvotteluista, joita on käyty jo pitkään.
Lavikkala vastaa, että kaupan alan neuvotteluja käydään erillään, mutta myös viennin yleinen linja määrää.
– Toki meidän pitää ottaa huomioon viennin palkankorotus ikään kuin kattona, jotta ei vahingoiteta toisaalta koko kansantalouden näkökulmasta Suomen viennin kilpailukykyä myöskään, Lavikkala sanoo.
Kaupan alan työtaistelutoimien lisäksi PAM julisti koko hiihtokeskusalaa koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka alkaa tulevana maanantaina.
Oikaisu 17.2. kello 8.52: STT:n jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että PAM ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara julistivat koko hiihtokeskusalaa koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon. Kiellon julisti PAM.
