Gps-paikannin kertoi poliisille vaeltajien liikkeistä tammikuisena turmapäivänä.
Lapin poliisi ei saanut tutkinnassa selville tarkkaa syytä sille, miksi lumivyöryssä kuolleet äiti ja poika päätyivät lumivyöryalueelle tammikuun turmassa Pallaksella. Äidillä olleen gps-paikantimen perusteella tiedetään kuitenkin heidän reittinsä ennen kohtalokasta lumivyöryä. Sen perusteella selvisi, että he poikkesivat reitiltään ennen joutumistaan lumivyöryyn.
Hiihtovaelluksella olleet äiti ja poika menehtyivät lumivyöryssä Pallaksen Pyhäkurulla 2. tammikuuta. Äidin ruumis löydettiin samana päivänä, pojan kaksi päivää myöhemmin.
Poliisin mukaan vaeltajien varusteet olivat asianmukaiset. Ruokaa ja juomaa oli hyvin jäljellä, ja molemmat olivat pukeutuneet lämpimästi. Äidin puhelimessa ja gps-paikantimessa oli virtaa, minkä lisäksi äidillä oli mukanaan myös useita ladattuja varavirtalähteitä.
– Varusteet olivat erittäin hyvät ja oikeaoppiset tämänkaltaiselle hiihtovaellukselle, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Huhtamäki tiedotteessa.
Reitistä poikkeaminen tunturilla
Hiihtovaeltajien viimeinen yöpymispaikka oli Nammalakurun tupa, jonka vieraskirjassa äiti kertoi kaamosvaelluksen Hetasta taittuneen hyvin. Äiti kirjoitti heidän olevan etuajassa ja että pakkasta oli luvassa 35 astetta.
Onnettomuuspäivänä vaeltajat lähtivät hiihtämään kello 10.30 tuvalta kohti Pallaksen luontokeskusta, jonne on kesäreittiä pitkin noin 13 kilometriä. Reitin ensimmäiset seitsemän kilometriä ovat pääosin ylämäkeä, ja ylhäällä tunturissa sää oli erittäin huono ja näkyvyys heikko. Huipulla puhalsi lännestä voimakas myrskytuuli, jonka voimakkuus puuskissa oli 15–20 metriä sekunnissa.
Gps-paikantimen mukaan äiti ja poika pitivät nousun aikana taukoja. Ylämäkiosuuden jälkeen, reitin korkeimmalle kohdalle päästyään, he pitivät muutaman minuutin tauon. Heti sen jälkeen he kääntyivät reitiltä noin 90 astetta kohti Pyhäkurua.
Poliisi ei tiedä syytä reitiltä poikkeamiseen, mutta yhtenä mahdollisuutena pidetään sitä, että tauon aikana heidän hiihtovälineensä karkasivat myrskytuulen mukana. Välineet saattoivat lähteä alamäkeen tuulen suunnan mukaisesti kohti Pyhäkurua, jolloin vaeltajat olisivat voineet varusteita tavoitellessaan päätyä liian lähelle kurua.
Toisena mahdollisena syynä poliisi esittää, että äiti halusi heidän hakeutuvan tunturin päältä alemmas suojaan erittäin kylmän ja tuulisen sään vuoksi. On myös mahdollista, että vaeltajat harhautuivat reitiltä huonossa näkyvyydessä, sillä tauon aikana tuuli oli oletettavasti pyyhkinyt hiihtojäljet lumesta.
2:02
Hätäpuhelu jyrkästä kohdasta
Tutkinnassa havaittiin, että äidin käytössä olleen gps-laitteen karttapohjalla ja asetuksilla rinteen todellista jyrkkyyttä ja muotoa on ollut vaikea havainnoida. Maasto vaikutti laitteesta katsottuna loivemmalta.
Äidin soittaessa hätäkeskukseen kello 14:n jälkeen vaeltajat olivat noin 400 metriä sivussa reitiltä. Pian sen jälkeen he joutuivat lumivyöryyn. Hätäpuhelu soitettiin maastonkohdasta, joka on noin 27 astetta jyrkkä ja josta oli 50–70 metriä lumivyöryn lähtöalueelle.
Uhrit olivat kulkeutuneet lumivyöryn mukana 250–350 metriä. Lapsi löytyi noin 150 metrin päästä siitä paikasta, josta äiti löydettiin.
Tuiskulumi vyöryn taustalla
Poliisi analysoi myös lumivyöryn syitä. Etsintäpartioiden johtajana toiminut vanhempi konstaapeli Antte Lauhamaa, joka on lumivyöryasiantuntija, laati tapahtuneesta onnettomuusraportin.
Pyhäkurussa on useita lumivyöryväyliä, joissa tapahtuu säännöllisesti koon 1–3 lumivyöryjä asteikolla 1–5. Tammikuisen vyöryn koko oli luokkaa 2.
Pyhäkurun ympärillä oleva Pallastunturin ja Taivaskeron satulan avotunturialue toimii tehokkaana pintalumen keräysalustana. Turmapäivää edeltävänä yönä alkanut tuuli oli kuljettanut lounaan suunnasta pintalunta Pyhäkurun alueelle, missä se oli tippunut tuulen suojan puolelle muodostaen tuiskulumen laatan.
– Vyöryn syntymekanismia ei voida varmuudella todeta, mutta suurella todennäköisyydellä voidaan olettaa, että tuiskulumen laatta reagoi johonkin luonnolliseen tai kaksikon tuomaan pieneen kuormitukseen, Lauhamaa kertoo raportissa.
Laatan vyöry mursi syvemmällä lumipeitteessä olleen pitkään säilyvän heikon kerroksen, minkä vuoksi koko talven lumipeite vyöryi kerralla. Vyöryn kokonaispituus oli 480 metriä, ja kasauma-alueen pinta-ala noin 2,1 hehtaaria. Lunta oli kasauma-alueella syvimmillään noin neljä metriä.
Juttua korjattu 10.4.2023 Poliisin korjattua tiedotteessa ollutta virheellistä tietoa lumivyöryn kokoluokasta. Lumivyörön kokoluokka oli 2, ei 3, kuten aiemmin kerrottiin.