USA 2004. Ohjaus: Jay Roach. Käsikirjoitus: Jim Herzfeld, John Hamburg, Marc Hyman, Greg Glienna, Mary Ruth Clarke. Tuotanto: Amy Sayres, Nancy Musiikki: Randy Newman. Pääosissa: Robert De Niro, Ben Stiller, Dustin Hoffman, Barbra Streisand, Teri Polo, Blythe Danner. Kesto: 116 min.
Neljä vuotta sitten vävyehdokas Greg Focker (Ben Stiller) joutui koville tulevan appiukkonsa Jack Byrnesin (Robert De Niro) kanssa. Sukulaisvisiittiin lukeutui tukullinen hörhöjä sattumuksia kuten maalattuja kissoja, rikkoontuvia tuhkauurnia, räjähtäviä likakaivoja ja tuleen leimahtavia huvimajoja. Suurimpien mokien takana oli nolo vävy itse, jos kohta ex-CIA-agentti Jackin paranoialla oli oma vissi osuutensa katastrofiviikonlopussa. Vyörytykselle ei tuntunut löytyvän loppua, mikä oli johtaa Gregin ja Pamin (Teri Polo) kihlauksen ennenaikaiseen päätökseen.
Vaikka Perhe on painajainen (Meet the Parents, 2000) sai onnellisen lopun, oli ilmassa heti enteitä jatko-osasta. Jos Byrnesin klaanin piirissä oli vaikeaa, niin miten mahtaakaan homma sujua Gregin vanhempien kanssa? Painajainen perheessä on yleisön hartaasti odottama jatko-osa, joka jatkaa koomikko Ben Stillerin hervotonta menestystarinaa ”kaksijalkaisena nyrkkeilysäkkinä”.
Kakkososa lypsää nauruja samasta lähteestä kuin edeltäjänsäkin. Lähtökohtana on jälleen tuo vaivalloisesti suomenkielelle kääntyvä nimivitsi, jonka huipentuma on Stillerin hämmentynyt alter ego Greg, oikeammin Gaylord (!) Focker. Nyt estradille marssivat sulhasen eksentriset vanhemmat ja sukulaiset (heidän muassaan tietenkin ”mother Focker”, Randy Focker ja Orney Focker…), joiden touhuja seuratessa ei voi kuin ihmetellä, miten pojasta onkaan voinut varttua noin takakireä kundi. Äiti Roz (Barbra Streisand) ja isä Bernie (Dustin Hoffman) asuvat Floridassa, minne Greg ja Byrnesit toiveikkaina suuntaavat. Appivanhempien on korkea aika kohdata, sillä Gregin ja Pamin häät ovat enää pelkkä ajan kysymys. Vai ovatko sittenkään? Byrnesien ja Fockereiden tapaaminen sytyttää isä-Byrnesin vanhat epäilyt uuteen liekkiin…
Kuten edellä tuli jo vihjailtua, Painajainen perheessä kierrättää vanhoja vitsejä vaivautumatta edes naamioimaan niitä uusiksi oivalluksiksi. Kovia kokenutta Jinx-kissaa ei ole unohdettu, ei liioin väsähtänyttä vessahuumoria. Lisämauttomuuksia tarjoilevat mm. seksihullu Moses-koira sekä eräs ruuan sekaan eksyvä, nimeltä mainitsematon nahanpalanen. Osa sattumuksista jaksaa naurattaa edelleen – edellyttäen että ne huvittivat ensimmäisellä kerralla – osa horjahtelee pelottavan lähelle pelkkää tympeää ellottavuutta.
Painajainen perheessä –komedian mielenkiintoisinta antia ovat ääriliberaalit ex-hipit, isä ja äiti Focker. Syy piilee innoittuneissa roolivalinnoissa – kukapa olisi osannut odottaa Barbra Streisandin laittavan itsensä likoon Ben Stiller -komediassa! Streisandin Roz Focker on seksiterapeutti ja orgasmeihin keskittynyt bestselleristi, jonka kovakourainen hierontasessio De Niron kanssa lukeutuu leffan hauskimpiin hetkiin. Dustin Hoffmanin Bernie ei jää paljoa pekkaa pahemmaksi; Gregin synnyttyä isukki luopui urastaan kasvattaakseen perheen ainokaisen parhaaseen ”kukkaisjuutalaiseen” traditioon.
Jos nautti alkuperäisestä Focker-tarinasta, viihtynee mukavasti myös jatko-osan äärellä. De Niro ja Stiller nokittelevat nautittavasti, joskin ensin mainitun viileä pokeri –asenne on viimeisen viiden vuoden aikana kärsinyt inflaation liian monissa puolivillaisissa farsseissa. Teri Polo –parka häviää puolestaan pahasti tapettiin; morsmaikusta ei löydy kylliksi särmää ottaa omaa tilaansa näin mehevän tähtikaartin kieputuksessa. Kun aina ihana Owen Wilson ilmestyy uusimaan ykkösosan hulppean ex-kosijan cameo-roolinsa, huomaa viimeistään silloin, mitä kokonaisuuteen on kaiken aikaa kaivannut: kautta linjan omaperäisempää otetta ja hullun luovuuden letkeää lentoa.
Teksti: Outi Heiskanen
Kuva: Buena Vista