Paasto puhdistaa

Paastoamisella on aina ollut tärkeä merkitys uskonnollisissa juhlissa, mutta myös maallisemmat piirit innostuivat paastosta vuosia sitten. Paaston terveydellisistä vaikutuksista puhuttiin pitkään ja hartaasti, ja paaston suorittaminen nähtiin eräänlaisena miehuus- ja naiseustestinä. Nykyään paaston suurin suosio on taittunut.

– Se ei ole enää samalla tavalla muotia kuin se oli aiemmin. Siitä huolimatta paastoamaan tottuneet ihmiset paastoavat edelleen säännöllisesti. Kun on sitä kerran onnistuneesti kokeillut, siihen jää tavallaan koukkuun. Paastoamisesta tulee niin hyvä olo, että sen haluaa kokea yhä uudelleen, ravitsemusneuvoja ja naturopaatti Terhi Linjakumpu toteaa.

Monet paastoavat naiset tavoittelevat syömättömyydellä laihtumista, vaikkei se olekaan paaston ensisijainen tehtävä. Sen sijaan paasto tähtää elimistön puhdistumiseen.

– Paasto pistää elimistön kuona-aineet liikkeelle. Se myös alentaa kolesteroliarvoja ja verenpainetta sekä poistaa nestekertymiä. Myös solujen uusiutuminen nopeutuu ja tämä näkyy esimerkiksi haavojen aiempaa nopeampana parantumisena, Linjakumpu listaa.

– Monet tavoittelevat myös paaston henkisiä vaikutuksia eli lisääntyvää tarmokkuutta ja iloisuutta. Paastoaminen nähdään usein myös uuden alkuna, eli esimerkiksi ruokailutottumuksia on helppo lähteä muuttamaan paaston jälkeen.

Kokonaan tai puolittain

Paastoa suunnitteleva voi valita oman paastoamistapansa useiden eri vaihtoehtojen joukosta. Ravitsemusneuvoja Terhi Linjakumpu kehottaakin rohkeasti suunnittelemaan juuri itselleen soveltuvan paastoamistavan.

– Vaativin vaihtoehto on kokopaasto, joka viedään läpi nesteiden, mieluiten mehujen avulla. Pelkkää vesipaastoa en suosittelisi kenellekään. Tässä on tärkeätä muistaa ottaa myös antioksidanttilisä, se estää puutostilojen syntymistä. Ensikertalaisille en suosittele kokopaastoa, mutta esimerkiksi puolipaasto voisi tulla kysymykseen. Tällöin paastotaan aamupäivä mehuja juoden ja iltapäivällä syödään kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Tämä on mukavan pehmeä versio paastosta aloittelijalle.

Linjakumpu kertoo itse vievänsä paaston läpi tuoretuotteita syömällä.

– Minun paastoni on eräänlainen tuorepaasto. Se tarkoittaa sitä, että syön aamiaiseksi yleensä marjoja sellaisenaan. Lounaaksi ja päivälliseksi nautin vihanneksia ja kasviksia raasteina ja salaatteina ja illalla napsin vielä marjoja ja hedelmiä. Kaikki tuotteet ovat tietenkin mahdollisimman puhtaita eli luomua. Tämä on siis minun versioni paastosta, tosin joidenkin mielestä se ei ehkä ole paastoamista laisinkaan, Linjakumpu naurahtaa.

Pari päivää vai pari viikkoa?

Paastoamisen veteraani Linjakumpu saattaa paastota jopa pari viikkoa kerrallaan, mutta tätä hän ei suosittele aloittelijoille.

– Paaston järkevä mitta on mielestäni neljästä päivästä maksimissaan kolmeen viikkoon. Neljän päivän paastot ovat pikapyrähdyksiä, joiden avulla päästään kyllä eroon nestekertymistä, mutta muut terveysvaikutukset eivät ehdi toteutua. Sen sijaan viikon paasto vaikuttaa jo alentavasti kolesteroliarvoihin ja verenpaineeseen. Parin viikon paastoaminen vaatii sitten jo usean vuoden kokemuksen lyhyemmistä paastoista.

Pitkien paastojen ystäviä Linjakumpu muistuttaa pelisääntöjen noudattamisesta.

– Pitkällä paastolla ei ole haittavaikutuksia, kunhan homma hoidetaan oikein. Tällöin pitää ehdottomasti muistaa juoda tarpeeksi, ainakin pari litraa päivässä. Tämän lisäksi antioksidanttilisä on ihan ehdoton. Ja aivan yhtä ehdotonta on tosiaan aikaisempi kokemus paastoamisesta.

Paasto tyssää suolihuuhteluun

Ensikertalaiset törmäävät usein paastoamisen haasteellisuuteen jo urakan ensimmäisenä päivänä. Silloin punnitaan toden teolla se, onko henkilöstä paastoajaksi.

– Paastosta luopuminen tapahtuu useimmiten ensimmäisenä päivänä, etenkin ensikertalaisilla. Tällöin on usein syynä huono valmistautuminen – paastoon ei ole maltettu liukua pikkuhiljaa syömistä keventämällä. Yllätyksen saattaakin sitten aiheuttaa paasto-oireiden rajuus eli päänsärky, pahoinvointi ja jopa oksentelu. Niitä ei tarvitsisi säikkyä, ne ovat vain merkki siitä, että keho on alkanut puhdistua, Linjakumpu kuvailee.

Ensi kertaa paastoavat törmäävät usein myös toiseen suureen esteeseen, suolihuuhteluun.

– Paastoon kuuluu olennaisena osana suolen huuhteleminen aamuin illoin tai vähintään kerran päivässä. Se on ehdottoman tarpeellista siksi, että kehosta irtautuvat kuona-aineet saadaan paksusuolesta ulos. Suolihuuhtelua kannattaakin harjoitella jo ennen paastoa vaikkapa ammattilaisen neuvojen perusteella, Linjakumpu suosittelee.

Ajoita oikein

Moni saa paastoon tarvittavan motivaation joulun ajan ylensyönnistä, mutta Linjakumpu kehottaa lykkäämään suunnitelmia ainakin siihen saakka, että syöminen tasoittuu.

– Jos ryhtyy paastolle heti joulunpyhien tai jonkin muun mässäysjakson jälkeen, seurauksena on helposti jojo-ilmiö. Sen tähden olisikin viisasta odottaa, kunnes ruokavalio normalisoituu mässäilyn jälkeen. Oikeaoppinen paastohan vaatii myös liukuma-ajat sekä ennen että jälkeen paaston, jolloin kevennetään ruokavaliota ja laskeudutaan pehmeästi syömättömyyteen tai takaisin syömiseen.

Ravitsemusneuvoja kertoo itse ryhtyvänsä paastoon kerran vuodessa ja yleensä silloin, kun kroppa niin vaatii.

– Tunnen itse sen, milloin kroppani on niin tukossa, että on aika paastota. Olo voi olla hieman hontelo pari ensimmäistä päivää, mutta sitten energiaa alkaa virrata. Viikon jälkeen tuntuu usein siltä, ettei malttaisi lopettaa ollenkaan. Ja tuota iloisuutta ja hyvää oloa riittää vielä pitkään paaston jälkeenkin. Silloin tuntuu siltä, että kykenee aivan kaikkeen!

Teksti: Marjo Tiitto

Kuvat: Shutterstock