Kulttuuriministeri Tanja Karpela jakoi tiistaina yhteensä 558 000 euroa opetusministeriön myöntäminä urheilija-apurahoina 70 urheilijalle.
Heistä 28 edustaa kesäolympialajeja, 28 talviolympialajeja, kuusi ei-olympialajeja ja kahdeksan vammaisurheilua. Verovapaa urheilija-apuraha on 12 000 euroa vuodessa ja nuoren urheilijan apuraha 6 000 euroa vuodessa.
- Apuraha on ansaittava vuoden aikana saavutetuilla urheilullisilla näytöillä. Apurahan avulla on tarkoitus turvata taloudellisesti urheilijan ammattimainen valmentautuminen. Kyseessä ei ole arvokisamenestyksestä maksettavasta automaattinen palkkio, sanoi kulttuuriministeri Karpela.
-Elämässä on oltava muutakin kuin urheilua. Koulutuksen hankkiminen on avainasia urheilu-uran jälkeisen elämän kannalta. Edellytämme erityisesti nuorilta urheilijoilta myös opiskelua toisen asteen tai korkean asteen koulutuksessa, ministeri sanoi.
Olympialajeissa apurahan saamisen kriteerinä on ollut sijoittuminen olympialaisissa, MM-kisoissa tai maailman cup-kilpailuissa kahdeksan parhaan joukkoon. Muissa lajeissa kriteerit olivat vieläkin tiukemmat, jotta vaatimustaso olisi sama kuin olympialajeissa.
Ensimmäistä kertaa tuen piiristä poistettiin ne, joiden ansiot kilpailutuloina katsotaan riittäviksi. Listalla ei näy Kalle Palanderia, mäkimiehistä Janne Ahosta ja Matti Hautamäkeä, yhdistetystä Samppa Lajusta eikä mm. jääkiekkoilijoita. Verottomia apurahoja urheilijoille alettiin myöntää 1995 alkuun kokeilumielessä Atlantaa 1996 ja Naganoa 1998 varten. Tukijärjestelmä vakinaistettiin 1999 ja samalla laajennettiin käsittämään myös paralympiaurheilu ja ei-olympialajit.
Sari Multala kiitti
Olympiakomitean tähän suunnattuja palveluja onkin käyttänyt kiitettävästi yli puolet apurahaurheilijoista, kun tehtävään koordinoimaan palkattiin Tuuli Merikoski-Silius.
Hiihto, mäki ja yhdistetty saivat yhteensä 10 apurahaa, lisäksi freestyle kolme ja alppilajit yhden (). Lähelle Hiihtoliiton lukemaa (14) pääsi SUL 12:lla yleisurheilijalla. Urheilijoiden puolesta kiitti purjehtija , joka kertoi kilpailu-uran aikana ehtineensä Kauppakorkean opiskeluissaan loppusuoralle. -Emme pysty opiskelemaan kuitenkaan yhtä nopeasti kuin muut. Toivottavasti emme joudu heikompaan asemaan kannusteissa tuoreessa lainsäätäjän päätöksenteossa, Multala toivoi.