Opetusministeriö jakoi Pro Urheilu -tunnustuspalkinnot

Neljännen kerran jaetut 16800 euron Pro Urheilu -rahapalkinnot myönnettiin 11:lle ja kolmatta kertaa jaetut kuvanveistäjä Nora Tapperin suunnittelemat Pro Urheilu -mitalit neljälle urheilijalle. Pro Urheilu -rahapalkinnon saivat pikaluistelija Eevi Pirinen, hiihtäjä Mirja Kierros, painija Eero Tapio, Rytkönen, Liimo, Sankilampi, seiväshyppääjä Pentti Nikula, nykyaikainen 5-ottelija Olavi Mannonen, hiihtäjä Eero Kolehmainen, hiihtäjä August Kiuru ja keihäänheittäjä Jorma Kinnunen.

Pro Urheilu -mitalin saivat nyrkkeilijä Olli Mäki, ralliautoilija Hannu Mikkola, moottoripyöräilijä Kalevi Lahtinen ja Krogerus. Pro Urheilija -tunnustuspalkintotoimikunnan puheenjohtajana toimii johtaja Raija Mattila opetusministeriöstä. Toimikunnassa on opetusministeriön edustajien lisäksi edustajat Suomen Olympiakomiteasta, Suomen Olympiavoittajat ry:stä sekä Suomen Urheilumuseosta.

Pro Urheilu -rahapalkinnot (16800 euroa):

Pikaluistelija Eevi Pirinen (os. Huttunen) (s.1922). Mm. pronssia 3000 metrillä Squaw Valley'n olympialaisissa 1960, kultaa (yhteispisteet) Eskilstunan MM-kisoissa 1951. Lisäksi seitsemän MM-kisojen matkavoittoa vuosina 195159. Valittu vuoden suomalaiseksi naisurheilijaksi vuosina 1951, 1953 ja 1960.

Hiihtäjä Mirja Kierros (os. Lehtonen) (s. 1942). Mm. hopeaa (5 km) ja pronssia (3x5 km viesti) Innsbruckin olympialaisissa 1964 ja pronssia (3x5 km viesti) Zakopanen MM-kisoissa 1961. Valittu vuoden suomalaiseksi naisurheilijaksi vuosina 1961 ja 1963.

Painija Eero Tapio (s. 1941). Mm. 6. sija kreikkalais-roomalaisessa painissa (70 kg) Tokion olympialaisissa 1964, 5. sija (74 kg) Mexicon olympialaisissa 1968, 9. sija (74 kg) Münchenin olympialaisissa 1972, kultaa (70
kg) Bukarestin MM-kisoissa 1967, hopeaa (74 kg) Mar del Platan MM-kisoissa 1969, pronssia (70 kg) Tampereen MM-kisoissa 1965 ja pronssia (70 kg) Toledon MM-kisoissa 1966. Lisäksi EM-kultaa 74 kilon sarjassa vuonna 1969 ja EM-hopeaa 70 kilon sarjassa vuonna 1967. Valittu vuoden suomalaisurheilijaksi 1967.

Jalkapalloilija Aulis Rytkönen (s.1929). Ensimmäinen suomalainen jalkapallon ammattilaispelaaja (Toulouse FC vuosina 1952-60), yhteensä 36 A-maaottelua vuosina 1949-66. Pelasi Helsingin olympiakisoissa 1952. Voittanut SM-kultaa HJK:ssa vuonna 1964 ja lisäksi kolme SM-hopeaa. Pelannut SM-sarjassa 158 ottelua, joissa 68 maalia vuosina 1949-66. Suomen cupin voitto HJK:ssa 1966. Ranskan cup-mestaruus 1957. Valittu vuoden pelaajaksi Suomessa vuosina 1949, 1950 ja 1952. HJK:n pelaajavalmentaja vuosina 1960-66 ja päävalmentaja vuosina 1967-71.

Koripalloilija Kari Liimo (s. 1944). Pelannut 160 A-maaottelua pelaajana, valittu Euroopan tähdistöjoukkueeseen 1967. Pelasi Tokion olympiakisoissa 1964 (Suomen sijoitus 11.). EM-kisoissa neljästoista vuosina 1961 ja 1964, kahdestoista vuonna 1965 ja kuudes vuonna 1967. Voittanut kuusi Suomen mestaruutta sekä pelaajana että valmentajana. Valittu vuoden suomalaiseksi koripalloilijaksi kuudesti 1963-71. Toiminut Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentajana 1982-84. Ensimmäinen suomalainen NBA-varaus, Los Angeles Lakers vuonna 1969.

Hiihtäjä Pertti Sankilampi (s. 1945). Mm. kolme kultamitalia Örnsköldsvikin paralympialaisissa 1976, kolme
kultamitalia Geilon paralympialaisissa 1980, yksi kulta- ja kaksi hopeamitalia Innsbruckin paralympialaisissa 1984 sekä kaksi hopea- ja kaksi pronssimitalia Seefeldin paralympialaisissa 1988. Vammaisten hiihdonMM-kisoista vuosina 1974-90 yhteensä 7 kulta, 1 hopea- ja 4 pronssimitalia. Kilpailu-uran aikana vammaisten SM-kisoissa hiihdossa ja yleisurheilussa yhteensä 70 eriväristä mitalia. Sankilampi on ensimmäinen Pro Urheilu -tunnustuksen saanut vammaisurheilija.

Seiväshyppääjä Pentti Nikula (s. 1939). Mm. 7. sija Tokion olympialaisissa 1964 ja kultaa Belgradin EM-kisoissa 1962. ME vuonna 1962 tuloksella 494. Ensimmäinen viiden metrin ylittäjä maailmassa (2.2.1963 Pajulahden hallissa. Paransi samana iltana halli-ME:tä kolme kertaa (500, 505 ja 510). Ainoa hyppylajien
suomalainen ME-mies. Valittu vuoden suomalaisurheilijaksi 1962.

Nykyaikainen 5-ottelija Olavi Mannonen (s.1930). Mm. pronssia Helsingin olympialaisissa 1952 sekä hopeaa ja pronssia Melbournen olympialaisissa 1956. MM-hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa 1955. Toiminut nykyaikaisen 5-ottelun valmentaja, mm. Tokion olympiakisoissa 1964 ja Suomen Miekkailuliiton puheenjohtajana vuosina 1974-75.

Hiihtäjä Eero Kolehmainen (s. 1918). Mm. hopeaa 50 kilometrillä Oslon olympialaisissa 1952 ja 4. sija 50.
kilometrillä Cortina d'Ampezzon olympialaisissa 1956. Lisäksi SM-kultaa 50 kilometrillä 1959, voitto Holmenkollenin 18 kilometrillä 1950 ja 50 kilometrillä 1957. Voitto Salpausselän 50 kilometrillä vuosina 1956 ja 1957.

Hiihtäjä August Kiuru (s. 1922). Mm. hopeaa (4x10 km viesti) sekä 7, sija (18 km) Sankt Moritzin olympialaisissa 1948 ja hopeaa (4x10 km viesti) Cortina d'Ampezzon olympialaisissa 1956. Hopeaa (4x10 km viesti) sekä 4. sija (18 km) Lake Placidin MM-kisoissa 1950. Kultaa (4x10 km viesti) ja pronssia (15 km)
Falunin MM-kisoissa 1954.

Keihäänheittäjä Jorma Kinnunen (s.1941). Mm. 6. sija Tokion olympialaisissa 1964, hopeaa Mexicon olympialaisissa 1968 sekä 6. sija Münchenin olympialaisissa 1972. Viides sija EM-kisoissa 1971, 10. sija 1969 ja 12. sija 1966. Keihäänheiton ME (92,70) vuonna 1969 ja kolme keihäänheiton Suomen ennätystä vuosina
1965-69. Maailmantilaston ykkönen vuosina1965 (88,14) ja 1969 (92,70). Valittu vuoden valmentajaksi 1991, jolloin poika Kimmo Kinnunen voitti MM-kultaa.

Pro Urheilu -mitalit:
Nyrkkeilijä Olli Mäki (s. 1936). Mm. hopeaa (60 kg) EM-kisoissa Prahassa 1957 ja kultaa (60 kg) Luzernin EM-kisoissa 1959. Ammattilaisten Euroopan mestari kevyessä välisarjassa vuosina 1964-65. Ensimmäinen suomalaisnyrkkeilijä ammattilaisten MM-ottelussa Helsingin Olympiastadionilla (17.8.1962).

Ralliautoilija Hannu Mikkola (s. 1942). Mm. 3. sija vuonna 1978 epävirallisessa FIA-cupissa. Vuosina 1979-80 hopeaa, vuosina 198182 pronssia, vuonna 1983 kultaa ja vuonna 1984 hopeaa ralliautoilun kuljettajien MM-sarjassa. Yhteensä 18 voittoa rallin MM-osakilpailuissa vuosina 197487. Ensimmäinen eurooppalainen voittaja Safarirallissa vuonna 1972.

Moottoripyöräilijä Kalevi Lahtinen (s.1936). On mm. selviytynyt ensimmäisenä suomalaisena speedwayn EM-finaaliin (vuosina 1959 ja 1966), voitti pohjoismaisen MM-karsintafinaalin vuonna 1966. Selviytynyt kolmesti maarata-ajon EM-finaaliin vuosina 1957, 1959, 1960. Kaksikymmentäkaksi vuotta kestänyt kilpailu-ura päättyi loukkaantumiseen hirvikolarissa vuonna 1975.

Keilaaja Eija Krogerus (s. 1932). Mm. kaksi pronssia (joukkue- ja eurooppalainen joukkuekilpailu) Mexicon MM-kisoissa 1963, kaksi kultaa (joukkue- ja eurooppalainen joukkuekilpailu) ja yksi hopea (henkilökohtainen kilpailu) Malmön MM-kisoissa 1967, hopeaa Lontoon MM-kisoissa 1975 (henkilökohtainen kilpailu) ja hopeaa Manilan MM-kisoissa 1979 (parikilpailu). Yhteensä 7 kultaa, 2 hopeaa ja 2 pronssia EM-kisoissa vuosina 1962-77. Valittu vuoden suomalaiseksi naisurheilijaksi 1967 sekä valittu keväällä ensimmäisenä suomalaiskeilaajana keilaajien Hall of fameen.

(MTV3-STT)