Onko Suomi enää hyvinvointivaltio?

Suomalainen hyvinvointivaltio on mennyt huonompaan suuntaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Vuoden 1990 jälkeen köyhyys on lisääntynyt Suomessa.

Näin sanoo Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo kirjassaan "Uusi hyvinvointivaltio", joka ilmestyy tänään.

Kirjassa kritisoidaan nykyistä hyvinvointivaltiomallia. Hiilamon mukaan köyhyys on lisääntynyt, kun työmarkkinat eivät ole vetäneet toivotulla tavalla.

- Pahoinvointi on Suomessa lisääntynyt. Hyvinvointivaltiolla on monenlaisia tulevaisuuden haasteita, mutta niitä ei voi ottaa vastaan ennen kuin köyhyydestä on selvitty, Hiilamo sanoo.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä on samoilla linjoilla - mutta vain osin.

- Köyhyyden ja syrjäytymisen kohdalla on ongelmia, jotka pitää korjata. Kuitenkin kun katsotaan viimeistä 20 vuotta, Suomi on noussut maailman huipulle. Suomella on ollut Nokia-ihme ja Suomi on ollut maailman kilpailukykyisin maa. Nämä ovat olleet fantastisia juttuja. Köyhyyden estämisessä ollaan kuitenkin epäonnistuttu, Penttilä myöntää.

"Kolmannen hyvinvointivaltion kausi alkamassa"

Tutkimusprofessori Hiilamo muistuttaa, että ehkä pörssiyhtiöiden johtajien näkökulmasta pari viime vuosikymmentä ovat saattaneet olla loistavia, mutta pitkäaikaistyöttömän tai yksinhuoltajaäidin näkemys on tyystin erilainen.

- Heillä ei ole ollut paljoakaan juhlimista. Mielestäni tärkeintä hyvinvointivaltion rakentamisessa on miettiä reittejä ulos siinä tilanteessa, kun jokin riski, esimerkiksi köyhyys tai sairaus, on toteutunut ihmisen elämässä. Toki myös etuuksien turvaaminen on tärkeää.

Penttilän mukaan Suomessa on lähdössä liikkeelle kolmannen hyvinvointivaltion kausi.

- Ensimmäinen hyvinvointivaltiomalli rakennettiin suljetussa Suomessa metsän ja metallin varaan. Seuraava rakennettiin Nokian varaan. Nyt meidän pitää rakentaa seuraava malli. Hiilamon kirja on tervetullut lisä keskusteluun, mutta omat reseptini hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen on toisenlaiset, Penttilä sanoo.

Myös hänen mukaansa on tärkeää löytää tie työllisyyteen jo varhain, esimerkiksi kesätöiden tai oppisopimusten kautta.

- Ajatukseni eroavat Hiilamon mietteistä siinä, että mielestäni kunnille on kasattu jo nyt aivan liikaa tehtäviä. Niitä pitäisi karsia, jotta perustehtävät voitaisiin hoitaa hyvin. Mielestäni Suomeen pitäisi tulla kasvua tukevia veronkevennyksiä, ei korotuksia. Korotukset ovat suurin uhka hyvinvointivaltiolle - ne estävät kasvun ja työllistämisen.

Hiilamon mukaan korkea verotus ei kuitenkaan ole ollut aiemminkaan esteenä hyvinvointivaltion luomiselle.

- Veroja pitäisi maksaa veronmaksukyvyn mukaan, Hiilamo sanoo.

Katso tutkimusprofessori Heikki Hiilamon ja toimitusjohtaja Risto E. Penttilän haastattelu: (Huomenta Suomi 30.3.2011)

Lue myös:

    Uusimmat