Vaikka tasavallan presidentin valtaoikeuksia on kavennettu kovalla kädellä, rakastavat suomalaiset edelleen presidentin valitsemista. Äänestysprosentti on perinteisesti ollut korkea ja tänäkin vuonna ennakkoäänestys oli vilkkaampaa kuin kuusi vuotta sitten.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ei ihmettele presidentinvaalin suosion säilymistä.
– Kertoo ylipäätään tästä nykyisestä ajanhengestä, jossa Idols-henkinen tapa lähestyä asioita on vallalla. Ehkä kansalaisten on helppo seurata keskusteluja, kun on henkilövaaliasetelma. Tässä mielessä ihmiset kokevat osallistuvansa ja vaikuttavansa välittömästi siihen, kuka Suomessa tulee presidentiksi.
Myös erilaiset presidenttitentit saattavat hämärtää presidentin valtaoikeuksien rajoja: tentit liikkuvat paljon teemoissa, joissa presidentillä ei ole vahvaa oikeudellista toimivaltaa, esimerkiksi Euroopan talous- ja rahaliittoon liittyvissä asetelmissa.
Valtaoikeudet ennen kaikkea ulkopolitiikassa
Ojanen muistuttaa, että presidentillä on käytännössä valtaa vain hyvin harvassa asiassa. Viimeksi lokakuussa eduskunta hyväksyi lopullisesti presidentin valtaoikeuksia muuttavan perustuslain uudistuksen. Muutos siirtää esimerkiksi lakiesitysten antamisen valtioneuvostolle. Samoin lakiin kirjattiin, että pääministeri edustaa Suomea EU:n toiminnassa.
Ojanen sanookin, että presidentin valtaoikeudet liittyvät ennen kaikkea ulkopoliittiseen päätöksentekoon.
– Perustuslain mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentillä on myös tiettyä virkanimitysvaltaa. Hän voi myös vahvistaa tai jättää vahvistamatta lakeja.
Ojasen mukaan enemmän kysymys on kuitenkin siitä, että presidentti joutuu kuulostelemaan valtioneuvoston linjaa aina valtaa käyttäessään. Presidentti ei voi juuri itsenäisesti tai omin päin käyttää valtaa.
– Aina tultava joku vireillepano, ehdotus tai muu aloite joltain taholta, tyypillisesti valtioneuvostolta tai pääministeriltä, ennen kuin presidentti voi omaa valtaoikeuttaan käyttää.
