Hallituksen esitys sai kritiikkivyöryn lausuntokierroksella.
Hallitus päätti hallitusohjelmassaan iskeä niin sanottujen katujengien rikollisuuteen säätämällä rikoslakiin uuden rangaistuksen koventamisperusteen.
Lausuntokierroksella esitys sai poikkeuksellisen kriittisen vastaanoton. Sitä kritisoidaan muun muassa epäselvyydestä, päällekkäisyydestä ja lisäksi sen koko tarpeellisuus kyseenalaistetaan.
Yhden kriittisimmistä lausunnoista antoi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
– Uusia koventamisperusteita kannattaa ottaa käyttöön vasta hyvin perusteellisen harkinnan jälkeen. Mitään sellaista tarkastelua ei ole tässä tapahtunut. Uskon, että niitä piirteitä, joita katujengirikoksissa ilmenee, pystytään varsin hyvin ottamaan huomioon jo olemassa olevan rikoslain nojalla. Tarve koventamisperusteelle on hyvin kyseenalainen, Nuotio sanoo STT:lle.
Rikoslaissa on jo koventamisperuste, jonka nojalla rangaistuksia voi korottaa, jos ne katsotaan tehdyn osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Uusi koventamisperuste soveltuisi lievempiin tapauksiin.
Nuotio katsoo, että lainvalmistelua tehdään vahvasti poliittisessa ohjauksessa.
– Pidän täysin poikkeuksellisena, että hallitusohjelmassa kirjataan tällaisen koventamisperusteen käyttöön ottamisesta. Se on puhtaasti poliittinen ratkaisu. Sanoisin, että tässä on moraalisen paniikin ja poliittisen reaktion tarpeen yhdistelmää.
Katujengi katosi
Hallitusohjelmassa puhuttiin vielä katujengistä, mutta esityksessä käytetään sanaa rikollisverkosto.
Nuotio pitää sanavalintaa toisaalta hyvänä, koska katujengi on leimaava sana. Hän kuitenkin ihmettelee, että esityksestä on häivytetty se, että koventamisperustetta sovellettaisiin lähinnä maahanmuuttotaustaisiin ihmisiin.
– Esitysluonnoksesta ei käy ilmi se, että kyse on käytännössä maahanmuuttotaustaisista nuorehkoista henkilöistä ja tämä koventamisperuste on työkalu, joka kohdennetaan juuri heihin. Kun kyse on tällaisesta ryhmästä, se vaikuttaa keinovalikoimaan ja oikeudelliseen hyväksyttävyyteen.
Nuotion mukaan esitys on piilorasistinen.
– Kun on kyse haavoittuvasta ja marginalisoidusta ryhmästä, pitäisi ilman muuta pohtia hyvin tarkasti tätä syrjinnän ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Jos sitä ei tehdä, tulee se kysymys, onko lainsäätäjällä piilorasistinen motiivi.
"Ei kannata jatkaa"
Rikollisverkosto on esityksessä määritelty vähintään kolmen henkilön muodostamaksi tietyn ajan koossa pysyväksi yhteenliittymäksi, jonka toimintaan kuuluu olennaisesti sellaisten rikosten tekeminen, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta.
Toinen Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander katsoo lausunnossaan, että määritelmä ei rajaisi pois mitään rikosta, mikä tekee koventamisperusteen soveltamisalasta "arveluttavan avoimen".
Epäselväksi jää hänen mukaansa myös, mitkä rikokset ovat "omiaan" vaarantamaan yleisten paikkojen turvallisuutta ja järjestystä.
Sakari Melanderin mielestä lainvalmistelua ei kannata jatkaa.Lehtikuva
– Järjestyksen ja turvallisuuden käsitteet ovat epämääräisiä ja epätäsmällisiä eikä koventamisperusteen soveltamista voi kytkeä merkityssisällöltään näin epätäsmällisiin ja arvostuksenvaraisiin käsitteisiin, jotka eivät lisäksi vaikuta rajaavan koventamisperusteen käyttöalaa juuri lainkaan.
Melanderin mielestä lainvalmistelua ei kannata jatkaa. Hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle viimeistään tammikuussa.
Kritiikkiä myös tuomioistuimilta
Tuomioistuimet esittivät lausunnoissaan huolensa uuden koventamisperusteen suhteesta jo olemassa olevaan järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperusteeseen.
Esimerkiksi korkein oikeus (KKO) ja Helsingin hovioikeus katsovat, että nyt valmisteltava ja jo voimassa oleva koventamisperuste ovat pitkälti päällekkäisiä.
Syyttäjälaitoksen mukaan on epäselvää, mihin tilanteisiin koventamisperuste soveltuu ja mihin ei. Asianajajaliitto moittii koventamisperustetta ylimalkaisuudesta ja yksilöimättömyydestä.
– Kun kyse on perusteesta, jota soveltamalla vastaaja voitaisiin tuomita tavallista ankarampaan rangaistukseen, tällaisen perusteen tulee olla riittävän tarkasti yksilöity, lausunnossa sanotaan.
Helsingin käräjäoikeus ja Tuomariliitto nostavat esille, että oikeudenkäynnissä koventamisperuste tarkoittaa yleensä ylimääräistä istuntopäivää, eli se lisää syyttäjien, avustajien sekä tuomareiden työmäärää ja näin nostaa oikeudenkäynnistä valtiolle aiheutuvia kustannuksia.
Asianajajaliitto katsoo, että uusia koventamisperusteita ei pitäisi saattaa voimaan ennen kuin vankipaikkoja on rakennettu riittävästi lisää.
– Teosta seuraava rangaistus muuttuu tarkoitettua raskaammaksi, mikäli sen joutuisi sovittamaan epätarkoituksenmukaisissa olosuhteissa, kuten vankilassa, jossa on liian vähän paikkoja.
Rikoksettoman elämän tukisäätiö ei usko, että rangaistusten koventaminen esitetyllä tavalla tuottaisi toivottua tulosta uusintarikollisuuden ehkäisyssä.
– Uusintarikollisuutta selvitettäessä on nuorten osalta havaittu, että vangittujen 18–24-vuotiaiden rikosten uusimisluvut olivat tasaisesti paljon korkeammat kuin vanhemmilla rikoksentekijöillä. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että ensimmäinen vankeusrangaistus joko lisäsi uusintarikollisuutta tai sillä ei ollut mitään vaikutusta käyttäytymiseen.
Rikosseuraamuslaitos huomauttaa, että jos lakimuutos tulee voimaan keväällä 2025, sen täytyy ryhtyä tarkastelemaan uusien tehostetun valvonnan osastojen lisäämistä jo syksylle 2025.