Omistajanvaihdosongelma on kansantauti – 21 000 yritystä aikoo lopettaa

Suomen Yrittäjät vaatii seuraavalta hallitukselta vakavasti otettavia toimia yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Pelkästään ikääntymisen vuoksi tarvitaan 10 vuodessa omistajanvaihdos joka neljännessä suomalaisyrityksessä.

Yrittäjäjärjestö on kerännyt tuoreeseen julkaisuunsa tilastotietoja omistajanvaihdosten toteutumisesta ja erilaisista kustannuksista. Uhattuna on kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja vaarana satojen miljoonien eurojen verotulojen menetys.

36 000 työpaikkaa häviämässä

Suomessa on noin 74 000 yritystä, joissa yrittäjä on yli 54-vuotias. Merkittävä osa näissä yrityksissä olevista 250 000 työpaikasta on vaarassa, jos omistajanvaihdos ei toteudu 10 vuodessa. Sekin tiedetään, että 21 000 yritystä lopettaa varmasti ja samalla menetetään noin 36 000 työpaikkaa.

Suomen Yrittäjien ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimuksessa kävi ilmi, että 74 000 yrityksen ryhmässä sukupolvenvaihdos on odotettavissa 15 000 yrityksessä. Siis joka viidennessä. Lisäksi laskettiin, että 28 000 yritystä myydään ulkopuoliselle.

Määrän on tuplaannuttava

Omistajanvaihdoksia tulisi siis tapahtua yli 5 000 vuosittain. Suomen Yritysvälittäjäin Liitto ja Finnvera arvioivat, että Suomessa tehdään noin 2 000 omistajanvaihdosta vuosittain.

Omistajanvaihdokset jakaantuvat niin, että kolmannes niistä on sukupolvenvaihdoksia ja kaksi kolmannesta yrityskauppoja.

Arvioidaan, että yhden henkilön yrityksistä jopa joka toinen olisi lopettamassa. Yrityksen koon kasvaessa luku pienenee. Yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä lopettamisprosentti on kuusi.

Ensimmäinen ja viimeinen työpaikka

Hannu Rissanen tuli Joensuussa kuutostien varrella sijaitsevalle Törmälän Shellille 27 vuotta sitten. Nyt pitkäksi venynyt työharjoittelu on päättynyt, kun mies ryhtyi itse yrittäjäksi. Rissanen tiesi mitä osti, mutta vaikeata se silti oli.

- Kyllä varmaan rahoitus on se suurin este tänä päivänä, pankit ovat aika varovaisia, tuore yrittäjä miettii.

Rissanen ei ollut tyytyväinen myöskään yritysneuvojilta ja pankeilta saamiinsa ohjeisiin.

- Heillä ei ollut selkeää ja yhtenäistä näkemystä miten tällainen yrityskauppa on viisasta tehdä ostajan näkökulmasta. Onneksi löysin oman asiantuntijan ja kauppa toteutui, Rissanen huomauttaa.

- Tämä oli minulle ensimmäinen ja toivottavasti nyt myös viimeinen työpaikka, Rissanen nauraa makeasti.

Riskiä pitää ottaa

Törmälän perheessä ollaan huojentuneita kun vanha perheyhtiö jatkaa taivaltaan sitkeiden myyntiponnistelujen jälkeen.

- Kiinnostuneita oli muutamia, semmonen alle 10 niitä oli, mutta ei niihin ratkaisua saatu, kertoo yrityksensä Rissaselle myynyt Lily Törmälä.

Hänkin epäilee, että suurin jarru omistajanvaihdoksiin tulee rahoituksen hankkimisesta.

- Ja sitten uuden omistajan on uskallettava ottaa riskiä, Törmälä muistuttaa.

Yrittäjä sai työpaikan

Kuopiolainen hoitokoti Sunnen Koti yritti varmistaa yrityksen tulevaisuuden aluksi verkostoitumalla. Kun se kariutui, ratkaisuksi löytyi liiketoiminnan myynti valtakunnalliselle Vetrealle.

- Löytyi tämmönen ostajaehdokas mikä sattui minun arvomaailmaan. Minä olin onnekaskin, kun sain samalla työpaikan, kertoo entinen hoivakotiyrittäjä, nykyinen Vetrean palvelujohtaja Tuomo Roivainen.

Perheyrityksissä omistajanvaihdos halutaan usein toteuttaa niin, että myös työntekijöiden asema turvataan.

- Meillä oli yli 20 työntekijää ja siinä piti ajatella heidän ja yrityksen parasta tulevaisuutta, Roivainen muotoilee.

Termit sekaisin päättäjilläkin

Yrittäjäjärjestö lobbaa lähiviikkoina uutta hallitusta ymmärtämään omistajanvaihdosten merkityksen Suomen taloudelle. Mitä siis hallitusohjelmaan pitäisi kirjoittaa.

- Siellä pitäisi olla selkeä kirjaus strategisessa hallitusohjelmassa että havaitaan tämä haaste, nostetaan se agendalle jatkovalmisteluun, vaatii Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Vaalikeskustelun aikana yrittäjäjärjestössä huomattiin, että terminologia menee sekaisin päättäjiltäkin.

- Monet puhuvat vain sukupolvenvaihdoksista vaikka niitä on omistajanvaihdoksista vain kolmannes. Kaksi kolmannesta on myyntejä ulkopuolisille, Kujala tarkentaa.

Myös lahja- ja perintöveron huojennusta ehdotettaessa puurot ja vellit menevät Kujalan mielestä sekaisin. Huojennus kun halutaan useissa puheenvuoroissa kompensoida luovutusvoittoveroa korottamalla.

- Emme kannata sitä, koska se nostaa myytävien yritysten kauppakustannuksia. Tässä on selvä ristiriita julkisuudessa.

Monen sortin verovaikutuksia

Kujalan mielestä nyt tarvitaan kannustava veromalli, jolla yritysten siirtoa uusille omistajille lisätään.

Kysymys ei ole pikkurahoista. Lopettamisuhan alla olevat yritykset maksavat pelkästään noin miljardin euron kunnallisverot vuosittain. Valtionveroa kertyy 300 miljoonaa.

Lisäksi toteutumatomat omistajanvaihdokset näkyvät monien muiden verojen tuotoissa. Esimerkiksi varainsiirtoveroa kertyy vuosittain 600 miljoonaa euroa. Yrityskaupoista maksettavaa luovutusvoittoveroa kerätään vuosittain 100-300 miljoonaa euroa. Perintö- ja lahjaveron tuotto on ollut noin 600 miljoonaa.